Kuusikot vaaravyöhykkeellä: kirjanpainajat ovat taas liikkeellä‍

Varttuneet kuusikot ovat kirjanpainajalle herkkua. Erityisessä vaaravyöhykkeessä ovat kuivilla kasvupaikoilla sijaitsevat kuusimetsät. Myös hakkuuaukkojen reunoilla kuumuuden ja kuivuuden heikentämät kuuset ovat kirjanpainajan mieleen. Ensimmäisenä hyönteinen iskeytyy tuoreisiin tuulenkaatoihin ja selvästi heikentyneisiin kuusiin. Jos kirjanpainajakanta pääsee lisääntymään ja kasvamaan rajoituksetta, ne iskeytyvät myös terveisiin puihin.

Iskeytyessään kuuseen kirjanpainajan toukat katkaisevat kaivamillaan käytävillä puun nestevirtaukset. Puu kuivuu siis pystyyn. Jos varttunut kuusikko muuttuu kirjanpainajan vuoksi tukkipuusta polttopuuksi, tarkoittaa se melkoista lovea metsänomistajan lompakkoon.

Sekään ei riitä, että kuusikoita vaivaisi vain yksi kirjanpainajan sukupolvi. Jos kesäsää pysyy lämpimänä ja kuivana, kirjanpainaja todennäköisesti parveilee uudelleen, eli syntyy toinen hyönteissukupolvi. Tämä toinen sukupolvi pudottautuu talvehtimaan metsän karikkeeseen ja pölähtää uudelleen lentoon samaan metsään seuraavana keväänä. Näin metsätuho jatkaa vuosien saatossa kasvamistaan ja laajenemistaan.

Tarkkaile ja torju

Metsänomistajan kannattaa nyt tarkkailla erityisesti varttuneiden kuusikoiden kuntoa ja kirjanpainajan iskeytymisestä kertovia merkkejä. Kuusen rungolta tai tyveltä löytyy vaaleanruskea purukasa. Rungolla saattaa näkyä pienenpieniä kirjanpainajan sisään- tai ulosmenoaukkoja. Kuusen latvus kuivahtaa ja kaarna putoilee irti rungosta.

Mitä aikaisemmin tuhohyönteiset havaitaan, sitä nopeammin torjuntatoimenpiteet voidaan aloittaa ennen tuhojen laajenemista. Myös laki metsätuhojen torjunnasta velvoittaa, että tuulenkaadot ja puupinot teiden varsilta korjataan pois ennen kuin kirjanpainaja ehtii lisääntyä niissä. Laissa on määrätty puiden poistosta kuitenkin vain tietyn kiintokuutiomäärän ylittäviltä osin.

Yksittäisiäkin tuulenkaatoja havaitessaan metsänomistajan kannattaa hoitaa tuoreet, kaatuneet kuusirungot pois metsästä, varsinkin jos huomaa hyönteisen jo iskeneen kaatuneeseen runkoon. Jos metsässä havaitsee merkkejä kirjanpainajasta, kannattaa suunnitella torjuntahakkuuta, jossa poistetaan riittävä määrä puustoa kirjanpainajakannan poistamiseksi metsätilalta.

Täysin kuivuneet kuuset tai tuulenkaadot eivät aiheuta enää vaaraa kirjanpainajan osalta. Ne voi jättää metsään lahopuuksi, josta hyötyvät monet metsäluonnon monimuotoisuudelle tärkeät lajit.

Ennakoi ja ennaltaehkäise

Metsäomaisuuttaan voi suojata vahinkoja vastaan oikein ajoitetuilla metsänhoitotoimilla ja hakkuiden suunnittelulla jo ennen kuin hyönteiset väijyvät puun takana.

Huolellisesti toteutetut metsänhoitotyöt pitävät yllä metsän terveyttä ja puusto on kestävämpi vahinkoja vastaan. Oikeaan aikaan harvennettu puusto järeytyy ja kestää paremmin myrskytuulia ja latvuksiin kertyvää lumimassaa. Metsän sekapuustoisuus eli havupuiden lisäksi kasvatettava lehtipuusto vähentää sekä myrsky- että hyönteistuhoriskiä. Kuusen viljelyä kannattaa välttää liian kuivilla kasvupaikoilla, koska kuivuudesta kärsivä puu on helppo saalis hyönteisille ja sienitaudeille.

Ilmastonmuutos lisää väistämättä sään ääri-ilmiöitä myös meillä Suomessa. Meidän on varauduttava siihen, että myrsky- ja lumituhojen määrä tulee kasvamaan ja niistä hyötyvät tuhohyönteiset ja sienitaudit yleistyvät. Ilmastonmuutoksen myötä Suomeen saattaa myös levitä uusia, vielä tuntemattomia tuhohyönteisiä. Tulevaisuutta on helppo pelätä, mutta tärkeää on myös keskittyä nykyhetkeen - kirjanpainaja on saapunut meille jäädäkseen, mutta tärkeintä on, että sen leviämistä Suomen kuusikoissa pyritään hillitsemään, hallitsemaan ja rajoittamaan.