11/13/2024 | Press release | Distributed by Public on 11/13/2024 06:25
Presidentti Niinistön Safer Together - Strengthening Europe's Civilian and Military Preparedness and Readiness -raportissa arvioidaan EU:n siviili- ja puolustusvalmiuden tilaa sekä EU:n toimintaympäristöä varautumisen näkökulmasta. Raportti esittää lisäksi suosituksia unionin valmiustason ja toimintavalmiuden parantamiseksi suurien kriisien varalta niin jäsenmaille kuin EU-päätöksentekijöille.
Raportin mukaan EU:n turvallisuusympäristö on heikentynyt merkittävästi viimeisten vuosien aikana. COVID-19-pandemia, Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan sekä ilmastonmuutoksen aiheuttamat luonnonkatastrofit ovat muuttaneet EU:n toimintaympäristöä. Vahvempi varautuminen ja valmius vaatii korkeaa luottamusta EU:n instituutioiden ja jäsenmaiden sekä julkisten toimijoiden, yksityisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan välillä.
Raportti tunnistaa kaksi keskeistä haastetta EU:n nykyisessä siviili- ja puolustusvalmiudessa:
EU:lla ei ole selkeää suunnitelmaa, miten se toimisi aseellisen hyökkäyksen kohdistuessa johonkin sen jäsenmaista. Muutkin suuret uhat tulee huomioida, kuten ilmastonmuutoksen aiheuttamat luonnonkatastrofit, pandemiat sekä maailmantalouden häiriöt.
EU:lla ei ole tarvittavia valmiuksia koota kaikkia sen resursseja koordinoidusti yhteen eri institutionaalisista ja toiminnallisista siiloista. Erityisesti tämä olisi tarpeellista silloin, jos EU kohtaa suuria, monitasoisia ja rajat ylittäviä häiriöitä tai kriisejä.
Kokonaisvaltainen ja yhteiskunnan läpileikkaava siviili- ja puolustusvalmius
Lähes 170-sivuisen raportin mukaan varautuminen ymmärretään usein väärin erilliseksi politiikan alaksi tai asiaksi, joka kattaisi vain tietyt EU:n toiminnot. Varautumisesta on tultava sateenvarjon kaltainen ajattelu- ja toimintapa, "EU umbrella", joka läpileikkaa kaikki EU:n sektorit. EU:n on omaksuttava kestävä, kokonaisvaltainen ja yhteiskunnan läpileikkaava lähestymistapa valmiutensa parantamiseksi.
Raportti sisältää kaikkiaan noin 80 suositusta Euroopan siviili- ja puolustusvalmiuden edistämiseksi. Raportin mukaan EU:n on keskityttävä ennakoimaan mahdollisia geopoliittisia, ekologisia, taloudellisia, yhteiskunnallisia ja teknologisia muutoksia sekä sitä, miten ne vaikuttavat Euroopan vakauteen ja turvallisuuteen tulevina vuosina.
EU:n tulee varmistaa kyky toimia kaikissa olosuhteissa ja sen takia sen tulee kehittää kaikki uhat kattava riskianalyysi sekä hyödyntää tulevaa unionin valmiusstrategiaa kokonaisvaltaisen varautumisen edistämiseksi. Lisäksi tulee tarkastella EU:n varautumisen pitkäaikaisia tavoitteita ja yhteisiä standardeja koskevan säädöksen mahdollisuutta.
Raportissa korostetaan kansalaisten roolia yhteiskunnan resilienssin ja varautumisen selkärankana. EU:n tulee tukea kansalaisten aktiivista roolia kriisivalmiudessa, esimerkiksi kasvattamalla heidän tietoisuuttaan kriisien ja uhkien varalta, vahvistamalla heidän henkistä hyvinvointiaan sekä kehittämällä heidän pidempiaikaista kriisinsietokykyään.
Lisäksi tulee vahvistaa kriisi- ja hätätilanteisiin liittyvää viestintää, jotta kansalaiset voidaan tavoittaa nopeasti kaikissa tilanteissa. Yksityiset ja julkiset yritykset tarjoavat keskeisiä hyödykkeitä ja palveluja, kuten energiaa, elintarvikkeita, vesi- ja jätevesihuoltoa sekä lääkintätarvikkeita. Tämän takia on tärkeä kehittää esimerkiksi vahvempia julkisen ja yksityisen sektorin välisiä tiedonvaihto- ja koordinointimekanismeja, joilla vahvistetaan tiedonvälitystä olemassa olevista ja kehittymässä olevista riskeistä.
Monet uhat ovat joko peräisin ulkomailta, niillä on voimakas rajat ylittävät ulottuvuus tai ne ovat jopa maailmanlaajuisia. EU:n on siksi diplomatian keinoin vahvistettava kumppanuuksia muiden maiden kanssa. Lisäksi vahva EU-Nato-yhteistyö on keskeistä EU:n siviili- ja puolustusvalmiuden kehittämiseksi. Raportissa tunnistetaan kummankin järjestön erilaiset tehtävät ja toimintavaltuudet, mutta korostetaan tarvetta yhteistyön vahvistamiseen Naton kanssa esimerkiksi tiedonvaihdon saralla.
EU:n jäsenmaiden tiedusteluyhteistyön kehittäminen on myös yksi raportin keskeisistä ehdotuksista. Kyse ei ole vain pelkästään tiedon jakamisesta vaan yhteisen tilannekuvan luomisesta, jolloin vältetään jäsenmaiden ristiriitaisia reaktioita kriiseihin. Niinistön mukaan EU:n tulisi perustaa erityinen operatiivinen kriisikeskus komission yhteyteen. Se parantaisi eri toimintojen yhteistyötä ja tilannekuvaa kriisitilanteessa.
Investointeja turvallisuuden ja kriisivalmiuden kehittämiseen
Raportissa painotetaan Euroopan turvallisuutta koskevien investointien kasvattamista. Seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen valmisteluja ja neuvotteluja silmällä pitäen sekä EU:n turvallisuusympäristön kasvavat riskit huomioon ottaen, varautuminen olisi sisällytettävä suunnitelmallisesti EU:n talousarvioon. Niinistön raportissa esitetään, että EU:n tulisi korvamerkitä 20 % sen budjetista turvallisuuden ja kriisivalmiuden kehittämiseen. Niinistö ei myöskään poissulje yhteisvelan mahdollisuutta koko EU:n turvallisuuden parantamiseksi. Euroopan oman puolustusteollisuuden kehittäminen sekä Ukrainan aseellinen ja sotilaallinen tukeminen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä on keskeistä.
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen totesi julkaisutilaisuudessa raportin vaikuttaneen jo ennalta sekä heinäkuussa esiteltyihin komission poliittisiin suuntaviivoihin että komissaariehdokkaiden toimeksiantokirjeisiin. Niinistön raportin löydökset ohjaavat seuraavan komission työtä. Uusi komissio tulee esittelemään mm. varautumisunionia koskevan strategian ja EU:n puolustuksen tulevaisuutta koskevan valkoisen kirjan.
Lue lisää
Safer Together - Strengthening Europe's Civilian and Military Preparedness and Readiness -raportti, 30.10.
Komission infosivu Niinistön raportista
Suomen eduskunnan EU-sihteeristö EU-viikkokirje: Niinistön varautumisraportti, laajentumisen tilannekatsaus 4.11.
Woodrow Wilson International Center for Scholars: Niinistö Report: Enhancing the European Union's Resilience for Future Uncertainties 5.11.