Fortum Oyj
Fortum Oyj
06/25/2024 | Press release | Distributed by Public on 06/25/2024 06:36
5 yleisintä kysymystä sähkömarkkinasta
Tässä artikkelissa vastaamme viiteen useimmiten kysyttyyn kysymykseen sähkömarkkinoista.
- Miten sähkömarkkinat toimivat?
- Mitä spot-hinta tarkoittaa?
- Miksi sähkön hinnat vaihtelevat?
- Mitä futuurit ovat ja voiko niistä ennustaa tulevan sähkön hintaa?
- Kannattaako nyt kiinnittää sähkön hinta?
1) Miten sähkömarkkinat toimivat?
Sähkömarkkinassa on kyse sähkön myynnistä ja ostosta, eli ihan samasta asiasta kuin minkä tahansa muun alan markkinassa. Kaupankäynti tapahtuu suurimmaksi osaksi tukkumarkkinalla sähköpörssin kautta. Me Suomessa olemme osa Pohjoismaiden yhteistä sähkön tukkumarkkinaa, jonka kaupankäynti tapahtuu Nord Pool -sähköpörssissä.
Sähköpörssissä kauppaa käyvät energiayhtiöt, kuten esimerkiksi ydin-, vesi- ja tuulivoiman tuottajat, jotka myyvät tuottamaansa sähköä. Sähköä ostavat suuret teollisuuskäyttäjät sekä vähittäismyyjät, jotka myyvät ostamansa sähkön edelleen kuluttajille ja pk-yrityksille.
Tukkumarkkinalla suurin osa sähkön kaupasta käydään vuorokausimarkkinalla, jossa sähköä myydään ja ostetaan seuraavan päivän jokaiselle tunnille. Itse kaupankäynti on käytännössä huutokauppaa, jossa hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan muodostaman markkinahinnan mukaisesti.
Ostaja tekee arvion seuraavan päivän sähkön tarpeestaan ja jättää tarvittavasta sähkön määrästä ostotarjouksen sähköpörssiin. Samalla ostaja kertoo, kuinka paljon on valmis tarvitsemansa sähkön määrästä maksamaan. Vastaavasti sähkön tuottaja jättää tarjouksen sähköpörssiin, ja määrittelee, kuinka paljon on valmis myymään sähköä eri hintatasoilla eri tunneille. Huutokaupan päätyttyä lopullinen sähkön hinta on se kohta, jossa ostajan ja myyjän tarjoukset kohtaavat.
Mikäli seuraavana päivänä tapahtuu jotain odottamatonta, eikä sähköä olekaan saatavilla myytyä määrää, tai ostaja ei tarvitsekaan niin paljoa sähköä kuin ennusti, ryhdytään kaupankäyntiin päivänsisäisillä markkinoilla. Siellä korjataan ennusteiden poikkeamat ja kaupat voidaan tehdä heti, kun osto- ja myyntitarjoukset kohtaavat.
Päivänkään sisällä kaikki ei mene aina suunnitelmien mukaan ja uusia poikkeamia voi ilmestyä. Tässä kohtaa kuvaan astuu Suomen kantaverkkoyhtiö Fingrid, joka lopulta tasoittaa kulutuksen ja tarjonnan säätösähkö- ja reservimarkkinoilla.
Sähkömarkkina konkretisoituu meille kaikille vähittäismarkkinan kautta. Siinä missä tukkupuolella sähkön hinta vaihtelee vuorokauden sisällä välillä reippaastikin, sähkönkuluttajat, kuten pk-yritykset, maksavat sähköstä oman sähkösopimuksensa hinnoittelumallin perusteella. Sähköenergian lisäksi maksettavaksi tulevat myös siirtomaksut ja verot.
Vaikka yritykset eivät osallistukaan suoraan sähköpörssin kaupankäyntiin, he voivat vaikuttaa pörssissä käytävään sähkökaupan määrään välillisesti omalla kulutuskäyttäytymisellään. Sähköyhtiöt seuraavat asiakkaidensa sähkönkulutusta ja arvioivat sen perusteella oman sähkönostotarpeensa sähköpörssistä. Jos olemme tarkkoja sähkönkulutuksesta ja pyrimme pienentämään omaa käyttöämme, se vaikuttaa kaupankäyntiin, sillä mitä korkeampi kysyntä on, sitä korkeammaksi hinta nousee. Samalla vaikutamme tietysti myös oman sähkölaskumme suuruuteen.
Tiivistetysti sähkömarkkinat toimivat näin:
Tuotantolaitokset myyvät tuottamansa sähkön suoraan tai pörssin kautta sähköyhtiöille (tukkumarkkinat)
↓
Sähköyhtiöt myyvät ostamansa sähkön loppukäyttäjille, eli yrityksille ja kuluttajille ja muille yrityksille (vähittäismarkkinat)
↓
Sähkön loppukäyttäjät ostavat sähkön valitsemaltaan sähköyhtiöltä
↓
Alueelliset verkkoyhtiöt pitävät yllä paikallisia sähköverkkoja ja laskuttavat loppukäyttäjiä sähkönsiirrosta
↓
Kantaverkkoyhtiö puolestaan pitää valtakunnallisen kantaverkon kunnossa ja veloittaa tästä sähköyhtiöitä
Lue lisää sähkömarkkinoiden toiminnasta
2) Mitä spot-hinta tarkoittaa?
Se tarkoittaa sähköpörssissä aina tulevan vuorokauden jokaiselle tunnille kysynnän ja tarjonnan mukaan määräytyvää hintaa. Suomessa Spot-hinta muodostuu Pohjoismaiden yhteisessä Nord Pool -sähköpörssissä. Käytännössä sähköntuottajat ja ostajat (esim. sähkön vähittäismyyjät) päivittävät Nord Poolin huutokauppaan kerran vuorokaudessa hinnan ja määrän, jolla ovat valmiita ostamaan ja myymään sähköä tunneittain seuraavana päivänä. Jos yritykselläsi on pörssisähkösopimus, se seuraa spot-hintoja.
3) Miksi sähkön hinnat vaihtelevat?
Suurin vaikutus lyhytaikaisten, suurten hintavaihteluiden taustalla on siirtymä päästöttömään energiantuotantoon, joka on edennyt Suomessa varsin nopeasti moneen muuhun Euroopan maahan verrattuna. Sääriippuvainen tuulivoimakapasiteetti on kasvanut Suomessa merkittävästi. Viime vuonna jo 18 % Suomen koko energiantuotannosta syntyi tuulivoimasta, kun fossiilisten osuus oli enää noin 5 %. Tuulivoimaloiden tuotantohaarukka vaihtelee nollan ja 7200 megawatin välillä tuulisuudesta riippuen, mikä luonnollisesti lisää hintavaihteluja.
Kesäisin myös yleensä tuulee vähemmän, eikä suurimpia megawattimääriä synny kuin myrskytuulien aikaan. Talvisin normaali tuulivoiman taso Pohjoismaissa on lähempänä 15 000 megawattituntia tunnissa, kesäaikaan se on yli 5000 megawattituntia tunnissa alhaisempi. On myös tyypillistä, että kesäöisin tuulee enemmän kuin aamuisin, jolloin sähköä juuri tarvittaisiin.
Myös ydinvoimakapasiteetti on kasvanut Olkiluoto 3:n käyttöönoton myötä 1600 megawatilla, mutta vastaavasti sähkön tuonti Venäjältä lopetettiin samoihin aikoihin. Tuonti Venäjältä oli suunnilleen samaa luokkaa Olkiluoto 3:n tuotantokapasiteetin kanssa.
Viime aikoina hintavaihteluihin ovat vaikuttaneet myös ydinvoimaloiden vuosihuollot, jotka pitkittyivät hieman ja ajoittuivat siten osin päällekkäin Suomessa ja Ruotsissa. Lisäksi Pohjois-Ruotsin siirtolinjoja on huollettu. Tilanteissa, joissa sähkönkulutus Suomessa on korkealla, eikä tuule, saamme vain rajoitetusti tuontisähköä Ruotsista siirtolinjojen huoltotöistä johtuen. Toisaalta nämä lisäävät mahdollisuutta alhaisille hinnoille tilanteissa, joissa tuulisten hetkien ylituotantoa ei saada vietyä kuin rajoitetusti Ruotsiin. Sama liittyy myös Suomen ja Viron väliseen Estlink 2 -kaapeliyhteyteen, joka on edelleen pois käytöstä korjaustöiden vuoksi aina elokuulle asti.
Hintavaihteluja osaltaan helpottaa säädettävissä oleva vesivoiman tuotanto. Vesialtaat ovat täyttyneet hyvin Suomessa samoin kuin Ruotsissa ja Norjassakin. Kevättulvien hellitettyä vesivoimaa voidaan säätää taas paremmin, mikä tasaa sähkön hintoja.
Aurinkovoimaa saadaan myös runsaasti kesäaikana etenkin iltapäivisin, sillä sen tuotantokapasiteetti on noussut merkittävästi viime kesästä. Suomen maksimikapasiteettiin, 1055 megawattia, päästäneen heinäkuussa. Ja aurinkovoimaahan saamme myös muistakin Pohjoismaista ja Keski-Euroopasta asti siirtojohtojen salliessa. Aurinkovoimapuistoja rakennetaan parhaillaan lisääkin ja sen kapasiteetti moninkertaistuu tulevina vuosina.
Lue lisää markkinakatsauksestamme
4) Mitä futuurit ovat ja voiko niistä ennustaa tulevan sähkön hintaa?
Futuurit ovat tukkusopimuksia sähkön tuottajien ja ostajien välillä, joissa sovitaan tietty hinta tulevaisuudessa tietyllä ajanjaksolla toimitettavalle sähkölle. Futuurisopimuksessa sovitaan hinnan lisäksi toimitettavasta sähkön määrästä.
Johdannaismarkkinoilla noteerattujen futuurien avulla sähköä siis sitoudutaan etukäteen ostamaan ja myymään sovittuun hintaan tiettynä aikana tulevaisuudessa. Näin sähkönmyyjät ja tuottajat suojaavat oman myyntinsä tai hankintansa. Futuurimarkkinan hintanoteerauksen voidaan katsoa edustavan markkinan sen hetken parasta näkemystä tulevasta hintakehityksestä. Täytyy kuitenkin muistaa, että näkemys elää koko ajan sen perusteella, kun tieto lisääntyy. Futuuri ei siis täysin varmasti ennusta vaikkapa tulevan talven sähkön hintaa.
Futuurihintataso eli pidemmän ajan sähkön hinta-arviot elävät ja muuttuvat päivittäin, kun kauppaa käydään ja tieto lisääntyy. Tällä hetkellä futuurien perusteella näyttää siltä, että hinnat ovat laskussa heinäkuulle asti, jonka jälkeen elokuusta alkaen ne alkavat nousta syksyä kohden.
Futuurit määrittävät hintaa kiinteähintaisissa ja kuukausittain hinnoiteltavissa sopimuksissa, kun taas pörssisähkön hinta määrittyy nimensä mukaisesti pörssin tuntihintojen eli spot-hintojen perusteella. Oikean sopimuksen löytäminen vaatii yrityksen kulutusprofiilin ymmärrystä sekä selvää käsitystä yrityksen vuosikulutuksesta. Fortumin energia-alan asiantuntijat auttavat sinua mielellään kulutuksesi analysoinnissa ja siten oikean sopimuksen löytämisessä.
Futuurihintojen tarkastelu on siis hyödyksi sopimusta valitessa, mutta on kuitenkin hyvä muistaa, että määräaikaiset, kiinteähintaiset sopimukset hinnoitellaan koko sopimusjakson pohjalta. Näin ollen eri vuodenaikojen hintavaihtelut huomioidaan kiinteähintaisten sopimusten hinnoissa.
5) Kannattaako nyt kiinnittää sähkön hinta?
Kiinteähintaista, määräaikaista sopimusta tehdessä voi futuurien tarkastelusta olla hyötyä, sillä futuurihintataso eli pidemmän ajan sähkön hinta-arviot vaikuttavat määräaikaisten sähkösopimusten hintoihin. Futuurimarkkinan hintanoteerauksen voidaan katsoa edustavan markkinan sen hetken parasta näkemystä tulevasta hintakehityksestä. On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että markkinan näkemys elää koko ajan tiedon lisääntyessä. Futuurit ei siis täysin varmasti ennusta tulevan syksyn tai talven sähkön hintaa.
Mikäli yrityksellesi on ajankohtaista uuden sähkösopimuksen solmiminen, asiantuntijamme auttavat mielellään löytämään yrityksellesi sopivimman ratkaisun. Vertaillessasi erilaisia vaihtoehtoja, muista ottaa huomioon yrityksesi tarpeet ja sähkönkulutusprofiili. Kiinteähintainen sähkösopimus sopii yrityksellesi, mikäli haluat ennustettavuutta sähkökustannuksiisi ja mahdollisuuden selkeään budjetointiin. Kiinteähintainen sopimus sopii esimerkiksi yritykselle, jossa arvostetaan hintavakautta ja mielenrauhaa sähkön markkinahintojen vaihtelulta. Valikoimastamme löytyy myös Hintasuoja-palvelu pörssisähkösopimuksen hinnan lukitsemiseen. Hintasuojan avulla voit hyödyntää pörssisähköä, kun hinnat ovat matalalla, ja saada varmuutta kiinteästä hinnasta, kun kaipaat enemmän ennustettavuutta. Lue lisää Hintasuojasta.