Rakentamista ohjaava maankäyttö- ja rakennuslaki vaihtuu vuoden 2025 alusta rakentamislaiksi. Rakentamislaki tuo mukanaan useita muutoksia.
Tällä sivulla:
Uutta lakia ei sovelleta vanhan lain aikana jätettyihin hakemuksiin ja niiden valvontaan
Uutta lakia sovelletaan vain 1.1.2025 alkaen vireille jätetyissä lupahakemuksissa ja niihin liittyvässä rakennustyön aikaisessa valvonnassa. Ennen tätä ajankohtaa vireille tulleissa hankkeissa sovelletaan maankäyttö- ja rakentamislakia, jonka nimi muuttuu ja on 1.1.2025 alkaen alueidenkäyttölaki.
Uuden lain perusteella yhä useampi pieni hanke ei enää vaadi lupaa. Niissäkin rakennushankkeissa, joissa uuden lain perusteella lupaa ei tarvita, hankkeeseen ryhtyvän vastuulle jää pitää huolta siitä, että kaikki rakennettavat kohteet suunnitellaan ja rakennetaan rakentamislain, rakentamisen määräysten, kaavan, kunnan rakennusjärjestyksen ja ohjeistusten mukaisesti.
Rakentamislakiin on tulossa ennen vuoden vaihdetta vielä muutoksia. Rakennusvalvonnan sivustolla olevia ohjeita päivitetään vasta, kun lain sisältö on kokonaisuudessaan tiedossa.
Mikä muuttuu?
Rakennusluvan ja toimenpideluvan sijaan rakentamislupa.
-
Jatkossa kaikki lupaa vaativat rakennustoimenpiteet haetaan rakentamislupina.
-
Maisematyölupaa ja puunkaatoa haetaan yhä samoilla nimikkeillä.
-
Purkamislupa ja purkamisilmoitus pysyvät nykyisenkaltaisina käytössä.
Milloin uuden lain mukaista rakentamislupaa tulee hakea?
Rakentamislupaa tulee hakea, kun uusi rakennushanke on:
-
asuinrakennus.
-
kooltaan vähintään 30 neliömetriä tai 120 kuutiometriä oleva rakennus.
-
kooltaan vähintään 50 neliömetriä oleva katos.
-
yleisörakennelma, jota voi käyttää yhtä aikaa vähintään viisi luonnollista henkilöä.
-
vähintään 30 metriä korkea masto tai piippu.
-
vähintään 2 neliömetrin suuruinen valaistu mainoslaite.
-
energiakaivo.
-
erityistä toimintaa varten rakennettava alue, josta aiheutuu vaikutuksia sitä ympäröivien alueiden käytölle.
Rakentamislupaa tulee hakea myös:
-
kun rakentamisella on vähäistä merkittävämpää vaikutusta alueiden käyttöön, kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön tai ympäristönäkökohtiin.
-
kun rakentaminen edellyttää viranomaisvalvontaa olennaisten teknisten vaatimusten toteutumisen varmistamiseksi tai rakennusvalvonnan on tarpeen valvoa rakennuskohteen rakentamista yleisen edun kannalta
-
laajuudeltaan rakennuksen rakentamiseen verrattavissa olevaan korjaus- ja muutostyöhön
-
rakennuksen laajentamiseen.
-
rakennuksen kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen esim. ullakolla tai kellarissa.
-
vähäistä merkittävämmän, todetun terveyshaitan poistamiseen tarvittavalle korjaamiselle
-
vaurioituneen kantavan rakenteen korjaamiselle.
-
kun korjaustoimenpiteet voivat vaarantaa rakennuskohteen terveellisyyden tai turvallisuuden.
-
kun korjaamisella on merkittävää vaikutusta kaupunkikuvaan, maisemaan tai kulttuuriperintöön
-
korjaamiseen, joka kohdistuu rakennuskohteen olennaisiin ominaispiirteisiin.
-
kun korjataan tai muutetaan kaavan tai lain nojalla suojeltua taikka historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokasta rakennusta tavalla, jolla on merkittävää vaikutusta rakennuksen suojeltavalle tai rakennustaiteelliselle arvolle.
-
kun rakennuksen vaippaan tai teknisiin järjestelmiin liittyvällä korjaus- tai muutostyöllä voidaan vaikuttaa merkittävästi rakennuksen energiatehokkuuteen taikka energia- ja ympäristövaikutuksiin rakennuksen koko elinkaaren aikana.
-
kun muutetaan rakennuksen tai sen osan käyttötarkoitusta olennaisesti.
Rakentamislupaa ei tarvita, jos toimenpide perustuu alueidenkäyttölain mukaiseen katusuunnitelmaan, liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain mukaiseen hyväksyttyyn tiesuunnitelmaan tai ratalain mukaiseen hyväksyttyyn ratasuunnitelmaan.
Miten suunnittelijan ja työnjohdon kelpoisuus tutkitaan?
Suunnittelijan ja työnjohdon kelpoisuus tutkitaan rakennusvalvonnoissa erillisten pätevyystodistusten perusteella.
-
Jatkossa rakennushankkeen ammattihenkilön tulee hankkia tutkintonsa ja kokemuksensa perusteella pätevyystodistus, jonka perusteella rakennusvalvonnat tutkivat kelpoisuuden toimia erilaisissa hankkeissa suunnittelijoina ja/tai työnjohtajina
-
Ympäristöministeriö ei ole vielä valtuuttanut pätevyyksiä myöntävää toimijaa. Tämän vuoksi sovellettavaksi tulee rakentamislain 195 §, kelpoisuuksien siirtymäsäännöstä. Rakennusvalvonta tulkitsee siirtymäsäännöstä seuraavanlaisesti:
Omassa kunnassa aiemmin hyväksytyt vastuuhenkilöt:
-
Kunnassa aiemmin vastaavaan tehtävään hyväksytty vastuuhenkilö (vastaava työnjohtaja tai suunnittelija), hyväksytään mikäli tosiasialliset ajankäytölliset voimavarat riittävät ja henkilö ei ole edeltäneiden kahden vuoden aikana osoittanut kyvyttömyyteensä samanlaiseen tehtävään.
-
Henkilö on toiminut vastuuhenkilönä viimeisen viiden vuoden aikana.
-
Hyväksyntä on voimassa 5 vuotta vuoden 2025 alusta eli 31.12.2029 saakka. Tämän jälkeen henkilön on hakeuduttava pätevyysrekisteriin. Teknikkotasoiset rakennusmestarit eivät voi koulutuksensa puolesta hakea pätevyyttä poikkeuksellisen vaativaan työnjohtotehtävään. Heidän kohdallaan siirtymäsäännös on voimassa pysyvästi, mikäli kelpoisuus voidaan hyväksyä ajankäytön ja kahden edeltävän vuoden toiminnan osalta.
Muissa kunnissa hyväksytyt vastuuhenkilöt:
Vastaaviin tehtäviin muussa kunnassa hyväksytyn vastuuhenkilön tulee toimittaa:
-
Tutkintotodistukset ja referenssit.
-
Tiedon mihin hankkeeseen, vastuutehtävään ja vaativuusluokkaan hänet on hyväksytty ja mihin kuntaan.
-
Kyseisen hankkeen vaativuusluokan arviointiin tarvittavat suunnitelmat hankkeesta, mihin hänet toisessa kunnassa on hyväksytty vastaavanlaiseen tehtävään.
Rakennusvalvonta arvioi toimitettujen lupa-asiakirjojen perusteella, onko kyseinen referenssikohde vaativuusluokaltaan sama kuin se mihin hän on nyt hakemassa vastuuhenkilöksi.
Tämä menettely kumotaan, kun ympäristöministeriön valtuuttama toimielin on toiminnassa. Poikkeuksena ovat teknikkotasoiset rakennusmestarit, jotka eivät koulutuksensa puolesta pysty hakemaan vastaavan työnjohtajan pätevyyttä. Heidän kohdallaan siirtymäsäännös on voimassa pysyvästi, mikäli kelpoisuus voidaan hyväksyä ajankäytön ja kahden edeltävän vuoden toiminnan osalta.
Miten rakennustyön aikaista valvontaa toteutetaan?
Rakennusvalvonnan rakennustyön aikaisessa valvonnassa toteutetaan luvassa määriteltyjen katselmusten lisäksi sattumanvaraista valvontaa.
-
Rakentamislaki ohjaa viranomaisvalvonnan laajuutta. Lain mukaan rakennusvalvontaviranomaisen tehtävänä on sattumanvaraisin tarkastusmenettelyin valvoa, että vastuulliset tahot täyttävät velvollisuutensa. Tästä syystä lupapäätöksessä määriteltyjen katselmusten lisäksi rakennusvalvonta tulee suorittamaan sattumanvaraisia tarkastuksia työmailla.
Minne rakennus- ja huoneistotiedot (RH-Tiedot) toimitetaan?
Rakennus- ja huoneistotiedot (RH-tiedot) välitetään jatkossa RYHTI-järjestelmään eli rakennetun ympäristön tietojärjestelmään.
-
Aiemmin digi- ja väestötietovirastolle toimitetut rakennus- ja huoneistotiedot toimitetaan siirtymäajan jälkeen rakennetun ympäristön tietojärjestelmään.
-
Ryhti-tietojärjestelmää ylläpitää Suomen ympäristökeskus Syke.
-
Rakentamislupahakemuksen yhteydessä ilmoitettavien rh-tietojen sisältö ja määrä muuttuu vuoden 2025 aikana.
Rakennusten kerrosala
-
Kerrosalan laskemisen määräykset eivät muutu.
-
Olemassa olevan rakennuksen kerrosala määrittyy yhä sen perusteella, minkä lain voimassaoloaikana rakennus on rakennettu tai siihen on tehty kerrosalaan tai sen tilojen käyttötarkoitukseen vaikuttavia muutoksia esim. kellaritiloissa.
Ennen lupahakemuksen jättämistä
Lupien hakemiseen liittyvät ennakkokyselyt tehdään sähköisessä asiointipalvelussa, joka on myös ensisijainen yhteydenottokanava Turun rakennusvalvontaan. Asiointipalvelun käyttö edellyttää kirjautumista.
Rakennusvalvonnan lupaneuvonta auttaa luvan tarpeen arvioinnissa ja muissa luvan hakuun liittyvissä kysymyksissä.
Uuden lain myötä sähköistä asiointipalveluamme päivitetään. Muutokset saattavat aiheuttaa alkuvuonna 2025 lyhyitä käyttökatkoja.
Lupapäätöksen tiedoksianto ja muutoksenhakuaika
Rakentamislaki muuttaa lupapäätöksen tiedoksiantotapaa sekä päätösten muutoksenhakuaikaa. Julkipanomenettely poistuu ja lupapäätös annetaan tiedoksi julkisella kuulutuksella. Päätöksen tiedoksianto tapahtuu julkaisemalla kuulutus ja kuulutettava lupapäätös yleisessä tietoverkossa viranomaisen internetsivuilla.
Kuulutus ja kuulutettava asiakirja pidetään viranomaisen internetsivuilla yleisesti nähtävillä koko päätöksen muutoksenhakuajan.
Muutoksenhakuaika yhtenäistyy ja on kaikissa lupapäätöksissä 30 päivää päätöksen tiedoksisaannista. Lupapäätöksen tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä lupapäätöstä koskevan kuulutuksen julkaisemisesta viranomaisen internetsivuilla.
Muutos päätöksen tiedoksiantotavassa ja muutoksenhakuajassa tarkoittaa, että sekä lautakunnan että viranhaltijoiden tekemien lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulo kestää 37 päivää siitä, kun lupapäätöstä koskeva kuulutus on julkaista viranomaisen internetsivuilla. Muutos on merkittävä erityisesti viranhaltijapäätöksissä, joiden osalta nykyinen vastaava aika on 14 päivää.
Rakennusjärjestys muuttuu
Uuden rakentamislain pohjalta laadittu rakennusjärjestyksen muutosehdotus hyväksyttiin asetettavaksi nähtäville kaupunginhallituksen päätöksellä 4.11.2024. Ehdotusta ei ole vielä asetettu nähtäville. Kun ehdotus asetetaan nähtäville, siitä kuulutetaan kaupungin internetsivuilla ja sanomalehdessä.
Nähtävillä oloaikana kunnan jäsen ja muu osallinen voi jättää rakennusjärjestysehdotuksesta kirjallisen muistutuksen. Tässä yhteydessä ehdotuksesta pyydetään myös lausunnot.
Kun muistutukset ja lausunnot on käsitelty ja niiden perusteella tehty tarvittavat muutokset rakennusjärjestysehdotukseen, kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuusto päättävät rakennusjärjestyksen hyväksymisestä. Kaupunginvaltuuston päätös rakennusjärjestyksen hyväksymisestä annetaan yleisesti tiedoksi julkisella kuulutuksella kaupungin internetsivuilla. Kaupunginvaltuuston päätöksen jälkeen uusi rakennusjärjestys kuulutetaan voimaan julkisella kuulutuksella kaupungin internetsivuilla sekä sanomalehdessä.