Mikromuovin määrä Itämeressä yllätti TSYKin lukion merilinjan purjehduksella: ”Sen uskoo todella vasta kun näkee omin silmin”

23.01.2024

Mikromuovin määrä Itämeressä yllätti TSYKin lukion merilinjan purjehduksella: "Sen uskoo todella vasta kun näkee omin silmin"

TSYKin lukion merilinjan opiskelijat pääsivät tutkimaan Itämeren mikromuovitilannetta marraskuisella talvipurjehduksellaan. Keikkuvan veneen hytissä tarkastelluista näytteistä jokainen sisälsi mikromuovia.

Lue lisää TSYKin purjehdusmatkasta:

Matkapäiväkirja TSYKin lukion merilinjan Navigare-blogissa

TSYKin lukion merilinja juhlisti marraskuussa 15-vuotista taivaltaan juhlapurjehduksella. Neljä päivää ja kolme yötä kestänyt talvipurjehdus kaartoi Seilin kautta ulkosaaristoon Aspön saareen ja Ahvenanmaan pohjoispuolelle Silverskärille. Reissun aikana opiskelijat pääsivät opettelemaan pimeässä ja kylmässä purjehtimista sekä tutustumaan saariston kulttuurihistoriaan.

Matkaan lähdettiin Aurajokea pitkin pakkaskelissä ja Aspössa laituria peitti lumikerros. Pimeys laski meren ylle varhain ja koko retken aikana vesillä vastaan ui vain muutama vene. Merilinjan opiskelijoita karut olosuhteet eivät kuitenkaan säikäyttäneet.

- Ei siellä kovin kylmä edes ollut, kun vaan laittoi lämpimästi monta vaatekerrosta päällekkäin, toisen vuoden opiskelija Roope Roos sanoo.

Purjehdustaitojen ja kulttuurin tuntemuksen kartuttamisen lisäksi matkan tarkoituksena oli etsiä merestä mikromuovia. Etsinnät osoittautuivat kuitenkin odotettua helpommiksi.

Mikroskoopista avautui uusi maailma

Mikromuoveilla tarkoitetaan kiinteitä, alle 5 mm kokoisia muovipartikkeleja. Mikromuovia irtoaa erityisesti synteettisistä tekstiileistä ja autojen renkaista, sekä tuotteista, joihin mikromuovia lisätään tarkoituksellisesti, esimerkiksi kosmetiikasta sekä erilaisista maaleista ja pinnoitteista.

Biologian ja maantiedon opettaja ja STEAM Turku -hankkeen koordinaattori Nina Branderin mukaan TSYKin purjehduksilla tutkitaan tavallisesti meren eliölajeja, mutta talviolosuhteissa tämä on haastavampaa. Vaihtoehtoa pohtiessa syntyi ajatus mikromuovien tarkastelusta.

Turun yliopiston Seilin saaren tutkimuslaitokselta saatiin lainaan mantahaavi, jonka avulla seurue sai kerättyä merestä pintavesinäytteitä. Pintaveden lisäksi talteen kerättiin pohjanäytteitä, joista löytyi esimerkiksi surviaissääsken toukkia ja leväkatkoja sekä liejusimpukoita, sinisimpukoita ja idänsydänsimpukoita.

Näytteitä opiskelijat tarkastelivat mikroskoopilla keikkuvan veneen hytissä. Tutkimukset veivät mielenkiinnon niin, että haasteelliset olosuhteetkin unohtuivat. Näytteet kertoivat kuitenkin huolestuttavaa viestiä.

- Kaikista keräämistämme näytteistä löytyi mikromuovia. Vaikka aina on kerrottu, että mikromuovia on meressä paljon, oli hämmentävää nähdä se omin silmin, kolmannen vuoden opiskelija Samuel Syrjälä sanoo.

Nina lähetti toisella vuosikurssilla opiskelevan Aino Ruokosen ottamia mikroskooppikuvia Suomen ympäristökeskuksen meribiologi Pinja Näkille. Mikromuoveista väitöskirjansakin tehneen Näkin mielestä kuvien mikromuovit näyttivät vaatteista ja kalastusvälineistä irronneille kuiduille, joskin osa niistä saattoi olla peräisin seurueen omista vaatteista.

- Huolestuttavaa. Ei sitä oikeastaan tule ajatelleeksi merellä liikkuessaan, miten paljon sitä muovia siellä oikeasti on. Mikroskoopilla aukeni aivan uusi maailma, Aino pohtii.

Paljain silmin retkiseurueen keräämä näyte näyttää harmittomilta tummilta pölyhiukkasilta. Mikroskooppiin kurkistaminen paljastaa kuitenkin joukkion värikkäitä, epäorgaanisen muotoisia ja kiiltäviä kuituja, joiden ei varsinaisesti toivoisi päätyvän elimistöönsä.

Ihmisen elimistön läpi kuitenkin kulkee varsin runsaasti mikromuovia. Mikromuovia kulkeutuu ihmiskehoon hengitysilmasta sekä ravinnon mukana esimerkiksi muoviin pakatusta valmisruoasta ja pullovedestä.

Meressä mikromuovit puolestaan haittaavat meren eliöitä. Purjehdusseurueen keräämistä näytteistä esimerkiksi sinisimpukan kiduksista löytyi muovirihmaa. Simpukoiden kokoluokassa muovirihmat eivät enää olekaan mikrokokoisia.

- Myös esimerkiksi kalat voivat syödä mikromuovia, tuntea sitten olonsa kylläiseksi ja kuolla nälkään, Roope sanoo.

THL:n tutkimusten mukaan nykyisissä määrin mikromuovin ei ajatella olevan terveydelle haitallista. Tieto haitoista on kuitenkin vielä vähäistä ja epävarmaa.

Tieto avartaa maailmankuvaa ja vahvistaa luontosuhdetta

Merilinjan opinnoissa luontoa pääsee tutkimaan eri mittakaavoissa. Talvipurjehduksella hytin puolella maailmaa katsottiin mikroskoopin läpi pienoiskoossa, kun veneen kannella aukeni tumma yötaivas ja aava horisontti. Samuel muistelee edeltävänä lukuvuonna tehtyä purjehdusta, jonka aikana opiskelijat näkivät merellä revontulia.

Nina Brander uskoo, että luontoon syvemmin tutustuessaan nuoret oppivat elämään eri lajeja ja elämää kunnioittaen. Myös opiskelijat kokevat opintojen avartaneen heidän maailmankuvaansa.

- Ympäristön tutkiminen avaa silmiä sille, että asiat eivät ole niin yksinkertaisia kuin on ehkä aiemmin ajatellut. Ennen merilinjalla opiskelua ajattelin merenkäyntiä enemmän harrastuksena, mutta opintojen myötä olen alkanut haaveilla meribiologin urasta. Aino sanoo.

Aino on purjehtinut koko ikänsä ja kasvanut merellä. Roope taas on ollut pitkään mukana meripartiotoiminnassa. Merilinjalla opiskelee kuitenkin sellaisiakin opiskelijoita, jotka eivät välttämättä ole koskaan astuneetkaan veneeseen. Esimerkiksi Samuel kiinnostui merilinjan opinnoista vasta lukion tekemän hakuvideon kautta.

- Olen kyllä aina pitänyt merestä, mutta isäni kaverin moottoriveneellä ajelu on suurin piirtein ainoa kokemukseni merenkäynnistä ennen lukiota, Samuel naurahtaa.

Päätöstä hakeutua linjalle ei ole kuitenkaan tarvinnut katua. Erityistä kiitosta saa merilinjan hyvä yhteishenki. Kolmikko suositteleekin opintoja kenelle tahansa, jolla on pientäkään kiinnostusta aiheeseen.

Opinnot ovat myös vaikuttaneet nuorten luontosuhteeseen. Tiedon karttuessa luontovaikutuksia ajattelee enemmän myös omassa arkielämässään, esimerkiksi juuri mikromuovin kohdalla.

- Helppo tapa välttää mikromuovin pä ätymistä luontoon on esimerkiksi kierrättää. Myös esimerkiksi keinokuituvaatteista irtoaa muovia sitä enemmän mitä useammin niitä pesee. Ylipäätään ei kannata turhaan ostaa uusia vaatteita tai kuluttaa pikamuotia, Aino sanoo

Opettajan näkökulmasta juhlavuoden kunniaksi järjestetty kurssi oli niin onnistunut, että se halutaan järjestää ensi vuonna uudestaan. Matkalla avautui useita ideoita potentiaalisista jatkotutkimusaiheista.

- Jatkossa voitaisiin tehdä tarkempaa kvantitatiivista tutkimusta esimerkiksi siitä, miten mikromuovimäärät eroavat esimerkiksi ulko- tai sisäsaaristossa tai vaikuttaako esimerkiksi vuodenaika asiaan, Nina miettii.

Jutun lähteenä on käytetty Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n ja ympäristöjärjestö WWF:n verkkosivuille koottua tietoa mikromuovista.

• Jaa Facebookissa
• Jaa Twitterissä
• Julkaise tämä LinkedInissä