Kuukauden esine: Konsulinnan kaulakoru

Kaulakoru on kuulunut konsulinnan hopeahääpäiväasuun

01.09.2024

Kuukauden esine

Konsulinna Hélène Jacobsson (o.s. Kumlin) syntyi Kumlinin varakkaaseen kauppiassukuun Turussa vuonna 1854. Hänen syntymästään tulee tänä vuonna kuluneeksi 170 vuotta. Hélène kävi koulunsa tyttökoulu Heurlinska skolanissa ja avioitui puolisonsa, liikemies ja Ruotsin varakonsuli Alfred Jacobssonin (1841-1931) kanssa vuonna 1877.

Viidestä ovaalinmuotoisesta, pienten helmien ympäröimästä turkoosinvärisestä kivestä ja niitä yhdistävistä siroista kultavitjoista koostuva kaulakoru on kuulunut konsulinnan hopeahääpäiväasuun. Hopeahääpäivänään hän pukeutui vaaleansiniseen, silkkisamettiseen leninkiin, joka oli koristeltu vaaleansinisellä sifongilla ja hopealangasta ja -helmistä tehdyllä pitsillä sekä samettiruseteilla. Kokonaisuuden kruunasi Hélènen kutreille asetettu diadeemi, hopeahääkruunu.

Hopeahääpäivämatkallaan vuonna 1902 Jacobssonit suuntasivat Tukholmaan, jossa he vierailivat säännöllisesti ja josta konsulinnalla oli tapana tilata viimeisintä muotia noudattelevat pukunsa. (Korut sen sijaan hankittiin pääsääntöisesti turkulaisesta kultaseppä W. Pettersonin liikkeestä.) Tuolla matkalla pariskunta vieraili myös Tukholman biologisessa museossa, jonka uraauurtavat dioraamat paikallinen konservaattori Gustaf Kolthoff oli toteuttanut vuosikymmen sitten. Vierailun myötä pariskunta päätti, että juhlan kunniaksi heidän Turun kaupungille lahjoittamansa varat tuli käyttää biologisen museon perustamiseksi.

Aktiivinen toimija ja pidetty persoona

Ajalleen kenties epätyypillisesti Hélène oli kodin ylläpidon lisäksi monessa mukana myös sen ulkopuolella. Hän toimi pitkään Turun rouvasväenyhdistyksen puheenjohtajana, tuki tyttöpartiolaisia ja osallistui Teosofisen seuran kokoontumisiin, joita järjestettiin usein myös Jacobssonien kotona. Konsulinna oli kiinnostunut niin ikään urheilusta ja oli aktiivi Turun Urheilunystävissä, jonka tontille, Urheilupuiston koillisnurkkaan, Turun biologinen museo avattiin Jacobssonien lahjoitusvaroin vuonna 1907.

Konsulinnan aktiivisen ja toimeliaan vapaa-ajanvieton mahdollisti luotettava palvelusväki, jota hän ohjasi ja valvoi äidillisin ottein. Omia lapsia Jacobssonit eivät voineet saada, mutta sen sijaan heidän onnistui adoptoida Kerstiniksi nimetty tytär Tukholmasta vuonna 1891. Äidillistä rakkautta Hélènellä riitti silti jaettavaksi asti, ja vuonna 1899 konsulipari lahjoitti varat uuden lastenkodin perustamiseksi Turkuun.

Kodista museoksi

Monien huomattavien lahjoitustensa ja vilkkaan seurapiirielämänsä valossa Hélène ja Alfred Jacobsson edustivat ajalleen tyypillistä turkulaista porvaristoa. Heidän Hämeenkadulla sijainnut kotinsa toimi yhtenä Turun merkittävimmistä liike- ja seuraelämän keskuksista, jonka runsas ja ylellinen sisustus haki vertaistaan kaupungissa. Hélène rakasti taidetta ja antiikkia, jota kerääntyi pariskunnan kotiin mittava kokoelma.

Konsulinnan esikuvana sisustuksessa toimi kreivitär Wilhelmina von Hallwylin palatsi Tukholmassa. Kreivittären esimerkki kenties antoi konsulipariskunnalle inspiraation testamentata koti ja sen irtaimisto museoksi Åbo Akademin säätiölle, jota he olivat lahjoituksellaan olleet mukana perustamassa vuonna 1917. Tänä päivänä Hélènen hankkimaa esineistöä ja Jacobssonien talossa vallinnutta ylellistä tunnelmaa voi aistia Ett Hem -museossa Piispankadulla, johon Hämeenkadun kodin irtaimisto siirrettiin vuonna 1965.

Tutustu museoihin

Biologinen museo

Ett Hem

Tietoa kirjoittajasta

• Jaa Facebookissa
• Jaa Twitterissä
• Julkaise tämä LinkedInissä