Talonostaja: huomioi nämä asiat kuntokartoitusraporttia lukiessa‍

Kaikkea ei voi tietää tai selvittää etukäteen, mutta unelmienkin asunnon kanssa kannattaa ottaa järki käteen ja tutustua huolella kuntokartoitukseen - tai teettää sellainen itse. Kiinnitä erityistä huomiota näihin seikkoihin.

Kosteudelle alttiit rakenteet

Talon vesikatto ja sadevesijärjestelmä ohjaavat sade- ja sulamisvedet etäälle talon rakenteista. Rakennuksen perusmuurin vedeneristys ja toimiva salaojitus puolestaan pitävät maaperän kosteuden loitolla perustuksista.

Omakotiliiton toiminnanjohtaja Marju Silander suosittelee selvittämään näiden rakenteiden kunnon huolella kuntotarkastusraportista, sillä niiden korjaaminen on kallista. Piilevät viat ovat myös saattaneet aiheuttaa vahinkoa talon rakenteille.

Rakennuksen runko ja eristeet

Osa aiempina vuosikymmeninä käytetyistä ala- ja yläpohja- sekä seinärakenteista on nykytiedon valossa riskirakenteita. Tällaisia ovat esimerkiksi valesokkelit, tuulettumattomat ulkoseinärakenteet ja kellarikerroksen sisäpuoliset lämmöneristysratkaisut. Mahdollisten riskirakenteiden kunto on tärkeä selvittää huolella. Usein se vaatii rakenneavauksia tai -porauksia.

Silander kehottaa huomioimaan myös ulkoseinien sekä ylä- ja alapohjan eristyksen että märkätilojen vedeneristyksen tason ja kunnon. Vanhoissa, peruskorjaamattomissa taloissa eristevahvuudet ovat usein vähäisiä, joten talon lämmitys voi tulla kalliiksi.

Vedeneristys estää veden pääsyn kylpyhuoneen seinä- ja lattiarakenteisiin. Jos talon kylpyhuone on valmistunut 1990-luvulla tai aiemmin, nykyaikaiset vedeneristykset puuttuvat. Silloin on varauduttava pesutilaremonttiin.

Tulevien remonttien tarve

Silanderin mukaan hyvin tehdyssä kuntokartoitusraportissa mainitaan rakenteiden ja talon teknisten järjestelmien käyttöikä. Jos laskennallinen käyttöikä on täyttymässä tai on jo ylittynyt, on peruskorjaus lähiaikoina tarpeen.

Raporttiin kirjatut tekniset käyttöiät auttavat aikatauluttamaan remontteja ja hahmottamaan niiden kuluja. Jos peruskorjauksia on edessä runsaasti, voi niihin kulua kolmannes tai jopa puolet kiinteistön kauppahinnasta.

Raportin luotettavuus

Raportin luotettavuutta voi arvioida kuntokartoittajan pätevyyden ja raportin sisällön ja rakenteen perusteella. Rakennusalan koulutus (esimerkiksi rakennusmestari tai -insinööri) ja asuntokaupan kuntotarkastajan (AKK) pätevyys kertovat paljon kartoittajan osaamisesta. AKK-pätevyyden omaavien ammattilaisten tiedot voi tarkastaa FISE:n ylläpitämästä pätevyysrekisteristä.

Rakennustietosäätiö on julkaissut kuntotarkastuksen tekemiseen suoritusohjeen. Siinä määritellään esimerkiksi raportin sisällöt ja laajuus, sekä tarkastuksessa käytettävät tutkimusmenetelmät.

Ellei raporttiin ole kirjattu minkäänlaisia korjausehdotuksia, pitäisi hälytyskellojen soida.

Laadukkaassa raportissa käydään seikkaperäisesti läpi kaikki talon rakenneosat ja talotekniset järjestelmät, sekä nostetaan esiin taloon liittyviä dokumentteja. Lisäksi raportissa kerrotaan talon remontointitarpeista ja rakennusajalle tyypillisistä riskirakenteista. Raportissa on myös tarkastajan tekemiä havaintoja tukevia valokuvia.

Silanderin mielestä lyhyellä ja ylimalkaisella raportilla ei ole mitään virkaa. Hälytyskellojen pitäisi soida, jos raporttiin ei ole kirjattu minkäänlaisia korjausehdotuksia. Jopa uudehkoissa taloissa on lähes aina jotakin kunnostustarvetta.

Tiedustele suullista läpikäyntiä

Silander ehdottaa, että ostaja tiedustelee mahdollisuutta käydä raporttia suullisesti lävitse myyjän ja kartoittajan kanssa. Erityisen tärkeää se on silloin, jos raportissa on epäselvyyksiä tai vaikeasti ymmärrettäviä asioita.

Ostaja voi vaatia myös raportissa mainittujen lisätutkimusten tekemistä ja riskirakenteiden avaamista ennen kauppakirjan allekirjoittamista. Jos tutkimusta ei tehdä, voidaan kauppakirjaan kirjata ehto rakenteen korjausvastuusta, mikäli rakenne myöhemmin todetaan vaurioituneeksi.

Omakotikiinteistön ostajalla on talokaupan jälkeen viisi vuotta aikaa vedota piilevään virheeseen, joka ei ole ollut hänen tiedossaan kaupantekohetkellä. Ostajan tulee ilmoittaa virheestä viipymättä, ja hänen tulee pystyä virhe selkeästi osoittamaan.

Mahdollisista korvauksista vastaa aina kiinteistön myyjä. Kuntotarkastaja ei yleensä ole korvausvastuussa, vaikka raportissa olisi selkeitä virheitä tai puutteita.

Lue myös

• Tiedätkö, mitä eroa on asunto-osakkeen ja omakotitalon ostamisessa? Vältä ainakin kaikkein yleisin ostajan virhe‍
• Vanhempaa omakotitaloa tai rivitaloasuntoa etsivä: vältä pahimmat pommit näillä vinkeillä‍
• Kolme hyvää syytä tehdä kuntotarkastus‍

• Koti
• Omakotitalo
• Kiinteistö
• Asuntokauppa
• Asuntolaina