IMO:ssa askel kohti maailmanlaajuisia keinoja alusliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi

IMO:ssa askel kohti maailmanlaajuisia keinoja alusliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi

Konttialus merellä. (Kuva: Mika Pakarinen, Keksi/LVM)

Kansainvälisen merenkulkujärjestön (International Maritime Organization, IMO) meriympäristön suojelukomitea kokoontui Lontoossa 30.9.-4.10.2024. Komitean 82. istunnossa jatkettiin neuvotteluja maailmanlaajuisista keinoista vähentää meriliikenteen kasvihuonekaasupäästöjä. Liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Minna Kivimäki osallistui istuntoon 30.9.-2.10.2024.

IMO:n meriympäristön suojelukomitean (Marine Environment Protection Committee, MEPC) 82. istunnossa neuvoteltiin myös alusten kasvihuonekaasupäästöjen elinkaarilaskennasta, hiili-intensiteetti- ja energiatehokkuussääntelyn tarkentamisesta sekä painolastivesien sääntelystä. Lisäksi istunnossa päätettiin eräistä alueellisista toimista meriympäristön suojelemiseksi.

IMO:n tavoitteena on, että meriliikenne on kasvihuonekaasupäästötöntä vuoteen 2050 mennessä tai sen tienoilla huomioiden kansalliset olosuhteet. Vuoteen 2030 mennessä alusten kasvihuonekaasupäästöjä tulee vähentää vähintään 20 % vuoteen 2008 verraten, ja vuodelle 2040 asetettu välitavoite on vähintään 70 %. IMO:n jäsenvaltiot ovat sopineet, että maailmanlaajuiset toimet näiden tavoitteiden saavuttamiseksi hyväksytään lopullisesti viimeistään lokakuussa 2025. Tällä aikataululla sovitut toimet astuisivat voimaan vuonna 2027.

Istunnossa jatkettiin neuvotteluja oikeudellisesti sitovista päästövähennystoimista, joilla tavoitteet on tarkoitus saavuttaa sovitussa aikataulussa. Tällä neuvottelukierroksella ei päästy vielä täyteen yhteisymmärrykseen toimista. Toimien vaikutus etenkin vähiten kehittyneiden valtioiden ja pienten kehittyvien saarivaltioiden ruokaturvaan herätti keskustelua.

Erilaisten esitysten yhteneväisyydet ja erot sekä neuvoteltavaan sääntelyyn tarvittavat elementit ovat nyt kuitenkin aiempaa selkeämpinä kaikkien IMO:n jäsenvaltioiden tiedossa. Edellytykset sovun löytymiseen seuraavalla neuvottelukierroksella keväällä 2025 ovat olemassa.

Suomen neuvottelijat olivat tyytyväisiä neuvottelujen ilmapiiriin. Suomi pitää hyvänä neuvottelutuloksena myös sitä, että pöydällä on edelleen EU-jäsenvaltioiden esitysten mukainen tavoitteellinen aluspolttoaineiden standardi sekä siitä erillinen taloudellinen ohjauskeino. EU-jäsenvaltioiden mukaan molemmat elementit tarvitaan, jotta sääntelyllä voidaan saavuttaa asetetut päästövähennystavoitteet.

Polttoainestandardilla säädeltäisiin meriliikenteessä käytettävien polttoaineiden kasvihuonekaasusisällön vaiheittaista vähentämistä. Taloudellisella ohjauskeinolla asetettaisiin aluspäästöjen kasvihuonekaasusisällölle hinta, mikä entisestään kannustaisi siirtymään kestäviin polttoaineisiin ja käyttövoimiin.

Suomi katsoo, että kunnianhimoinen maailmanlaajuinen päästösääntely tasaisi merenkulun ja elinkeinoelämän kilpailuympäristöä EU:n ja muun maailman välillä. Meriliikenteen päästövähennyksiä tulisi edistää ensisijaisesti riittävän määrätietoisin maailmanlaajuisin toimin. Jos määrätietoisia toimia saadaan IMO:ssa aikaiseksi, tulee merkittävää kaksinkertaista taakkaa EU:n toimissa estää ja purkaa.

Suomi kertoi turvallisesta ja kestävästä meriliikenteestä jääolosuhteissa

Suomi pitää tärkeänä, että alusten turvallinen kulku jäissä huomioidaan IMO:ssa. Suomi järjesti kokousviikon toisena päivänä tiistaina 1.10. lounasaikaan muille delegaateille esityksen päästöjen vähentämisestä haastavissa pohjoisissa olosuhteissa. ESL Shipping Oy:n toimitusjohtaja Mikki Koskinen sekä SSAB Europen toimitusketjun hallinnasta vastaava johtaja Antti Kiilakoski esittelivät yritystensä toimia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi jääolosuhteissa ja Itämeren merilogistiikassa.

Alueellisia toimia meriympäristön suojelemiseksi

Istunnossa perustettiin Kanadan ja Norjan esitysten mukaisesti typen ja rikin oksidien sekä hiukkaspäästöjen rajoitusalueet Kanadan arktisille vesille ja Norjanmerelle. Tämä tulee vähentämään merkittävästi näiden aluspäästöjen haitallisia vaikutuksia arktisen alueen luonnolle.

Lisäksi istunto hyväksyi Indonesian esityksestä luonnoksen päätöslauselmaksi, jolla osoitetaan eräiden Lombokinsalmen saarten ympäristö erityisen herkäksi merialueeksi (Particularly Sensitive Sea Area, PSSA). Lombokinsalmi on keskeinen kansainvälisen meriliikenteen väylä Balinmerellä Kaakkois-Aasiassa.

Mitä seuraavaksi?

MEPC:n istuntojen välinen kasvihuonekaasutyöryhmä kokoontuu todennäköisesti seuraavan kerran 17.-21. helmikuuta 2025 ja lisäksi viikolla ennen MEPC:n seuraavaa istuntoa huhtikuussa 2025. Maailmanlaajuiset toimet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi on tarkoitus hyväksyä alustavasti MEPC:n 83. istunnossa 7.-11. huhtikuuta, ja lopullisesti MEPC:n ylimääräisessä istunnossa 13.-14. lokakuuta 2025.

Lisätietoja:

liikenne- ja viestintäministeriö:
Suomen pysyvän edustajan sijainen IMO:ssa, neuvotteleva virkamies Eero Hokkanen, p. 050 476 0401, eero.hokkanen(at)gov.fi

yksikön johtaja, viestintäneuvos Päivi Antikainen, p. 0296 342 101, paivi.antikainen(at)gov.fi

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom:
Suomen pysyvän edustajan sijainen IMO:ssa, johtava asiantuntija Anita Mäkinen, p. 040 162 4592, anita.makinen(at)traficom.fi

Public link

Please use the above public link if you want to share this noodl on another website.