Tiedote kasvun ja oppimisen lautakunnan kokouksesta 27.9.2023

Kasvun ja oppimisen lautakunta hyväksyi Länsi-Espoon lukion rakennushankkeen tarveselvityksen 1200 opiskelijan lukioksi. Lukiohankkeen on tarkoitus valmistua viimeistään kesäkuussa 2027.

Kasvun ja oppimisen lautakunta teki vuoden 2024 talousarviota ja vuosien 2025-2026 taloussuunnitelmaa koskevan esityksen kaupunginjohtajan talousarvioehdotuksen valmistelua varten alla olevin lisäyksin ja muutoksin. Kasvun ja oppimisen lautakunta antoi vastaukset raha-asia-aloitteisiin.Toimialalle varataan mahdollisuus tehdä teknisiä tarkennuksia.

Espoo tarinan mukaan Espoo on oppimisen ja sivistyksen kärkikaupunki. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi kasvun ja oppimisen lautakunta toteaa, että suomenkielinen perusopetus edellyttää budjettiesitykseen 7 miljoonan euron lisäystä, jotta yleisopetuksen ryhmäkoko voidaan pitää nykytasolla.  Yleisopetuksen keskimääräisen laskennallisen ryhmäkoon arvioidaan nousevan 14,2 oppilaasta noin 15,6 oppilaaseen. Palkkatason nousun, oppilasmäärän kasvun, erityisopetuksen tarpeen kasvun ja monikielisten oppilaiden osuuden kasvu nostavat määrärahatarvetta. Koulunkäyntiohjaajien turvaaminen vähintään nykytasolla on välttämätöntä.

Vuonna 2024 lukioiden opiskelijamäärä kasvaa 4,6 %. Lukiokoulutukseen kohdistuu 2,1 miljoonan euron lisäystarvetta, jotta kurssitarjonta pystytään pitämään nykytasolla. Tämä vastaa 350 kurssia (vuosiviikkotuntia). Lisäksi lukiokoulukseen esitetään laskennallisen ryhmäkoon kasvattamista 23,1 opiskelijasta 25,5 opiskelijaan. Opetussuunnitelmauudistus, laajennettu oppivelvollisuus sekä maksuton toinen aste lisäävät hallinnollista työtä ja nostavat tulosyksikön kustannuksia. Näiden kustannusten täysimääräinen korvaaminen valtionhallinnon toimesta on epävarmaa. Vuonna 2023 hyväksytyn uuden hallitusohjelman mukaisesti lukiokoulutuksessa panostetaan valtakunnallisesti opinto-ohjaukseen ja moniammatilliseen tukeen. Lisäksi hallitus säätää lukiolaisille oikeuden tukiopetukseen. Näidenkään kustannusten määrä ei ole vielä tiedossa.

Suomenkielisen varhaiskasvatuksen osalta budjettivajaus on 1,7 miljoonaa euroa. Lautakunta pitää tärkeänä, että avoimessa varhaiskasvatuksessa asukaspuistojen määrää ei vähennetä. Lisäksi lautakunta pitää tärkeänä mahdollisimman monipuolisen varhaiskasvatuksen palveluvalikoiman tarjoamisen. Perheelle pitää olla mahdollisuus valita myös kotihoito. Espoo-lisä tulisi olla tasolla, joka mahdollistaa alle 2-vuotiaan hoidon kotona, mikäli varhaiskasvatukseen osallistuminen ei ole oleellista lapsen kielellisen tai muun kehityksen kannalta. Päiväkotiapulaisen tehtävä on pilotoitu syksyn aikana yhteensä 18 päiväkodissa. Lautakunnan mielestä pilottia tulisi jatkaa ja myöhemmin vakinaistaa. Lautakunta kiinnittää huomiota siihen, ettei tähän ole budjetissa varattu määrärahaa. Myös hankerahoitus 2 milj. euroa tulisi sisällyttää budjettiin.

Nuorten työllistymistä tuetaan kesä- ja yritysseteleillä, joihin ovat oikeutettuja vähintään 15 vuotta ja enintään 19 vuotta täyttävät espoolaiset. Lautakunta toivoo, että kesäseteleitä myönnetään vuonna 2024 kysyntää vastaavasti. Lasten ja nuorten palvelut ovat merkityksellisin investointi tulevaisuutta ajatellen. Kasvavan kaupungin tarpeisiin, tarvitaan riittävät ja tarkoituksenmukaiset koulu, lukio ja päiväkotitilat. Kohoavat vuokrakustannukset eivät saa rasittaa toiminnan budjettia. Lopuksi Espoon kasvun ja oppimisen lautakunta edellyttää, että lautakunnalle tuodaan käsiteltäväksi investointiohjelma toimialan valmistelun pohjalta.

Kasvun ja oppimisen lautakunta päätti palauttaa Kilon ja Keran alueen koulupalvelujen kehittämisen uudelleen valmisteltavaksi siten, että Kilon ja Keran alueen koulupalvelujen kehittämisessä selvitetään laajemmin erilaiset mahdollisuudet vastata yläkoulutilojen tarpeeseen esimerkiksi toteuttamalla siirtokelpoiset tilat Kilonpuiston koulun yhteyteen.