Centre Party

22/08/2024 | News release | Distributed by Public on 22/08/2024 00:49

Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Kouvolassa 22.4.2024

Hyvät ystävät,

Elämme tuulisia aikoja maailmanpolitiikassa. Ukrainan sota jatkuu, eikä loppua valitettavasti näy. Muitakin avoimia haavoja maailmalta löytyy, jotka voivat edelleen pahentua.

Tässä ajassa on erityisen tärkeää pitää oma paketti kasassa: vahva oma puolustus, Nato-liittolaisuus ja syvenevät kumppanuudet yhdistettynä vahvaan maanpuolustustahtoon pitävät Suomea turvassa. Tämän päälle tarvitaan viisasta ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

Tänä syksynä tulee jatkosodan päättymisestä 80 vuotta. Kohtalokkaiden vuosien pohdinta saa näkökulmaa käynnissä olevasta Ukrainan sodasta. Ja toisinpäin.

Venäjä hakee paluuta Eurooppaan, jossa rajoja siirrellään ja itsenäisiä valtioita alistetaan asevoimin. Ukrainan tavoite on itsenäisyys ja oikeudenmukainen rauha.

Sota muuttuu aina vain katkerammaksi. Voi olla, että suomalaisten tukea Ukrainalle yritetään horjuttaa uusilla painostuskeinoilla. Siksi on tärkeää, että viestimme on: Me emme väsy tukemaan Ukrainaa.

Kiitän tasavallan presidentti Stubbia sekä pääministeri Orpoa. Vaikka johtajat vaihtuvat, pysyy Suomen tukilinja vakaana. Valtiojohdolla on Ukrainan asiassa ja isänmaan turvallisuuden vahvistamisessa Keskustan tuki.

Hyvät ystävät,

Tärkeää on myös, että oman puolustuksemme ja turvallisuutemme vahvistaminen jatkuu.

Nato-jäsenyys, hävittäjähankinta ja muu puolustuksemme vahvistaminen ovat yhteisiä saavutuksia, joissa Keskustalla on ollut vahva rooli.

Kun olimme tekemässä näitä päätöksiä, tuli tukea myös oppositiosta. Nyt on vuoromme osoittaa oppositiosta tukea isänmaan turvallisuutta vahvistaville päätöksille.

Yksi esimerkki on tänä kesänä hyväksytty, rajaturvallisuuttamme vahvistava laki, jota kansanedustajamme tukivat yksimielisesti. Rajalaki osaltaan vastaa mahdollisiin hybridioperaatioihin. Keskusta on valmis jatkossakin tukemaan tarpeellisia toimia turvallisuutemme vahvistamiseksi.

Suomen turvallisuudesta ei pidä tehdä repivää hallitus-oppositio-kysymystä, vaan suomalaisia yhdistävä asia. Annan alkukesän yhteistyöstä kiitosta sekä oikealle että vasemmalle. Toivon, että yhteistä näkemystä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa voidaan rakentaa jatkossakin, entistäkin laajemmalla pohjalla.

Hyvät kuulijat,

Tässä ajassa tarvitaan mielestäni rakentavaa politiikkaa, ja sellaista Keskusta tulevat vuodet tekee.

Esitämme oman vaihtoehdon. Tuemme, kun aihetta on. Haastamme, kun aihetta on. Se on keskustalainen tapa palvella isänmaata oppositiosta.

Mutta realiteetit on todettava. Kun vaalikaudesta on kulunut jo kolmasosa, ymmärrän hyvin, että yhä useampi suomalainen on tyytymätön. Suomi on vakavassa paikassa. Lisäksi kovin monessa asiassa hallituspolitiikan suunta ja hallituspuolueiden teot ovat ihan muuta kuin eduskuntavaalien alla esitetyt puheet ja lupaukset.

Osa hallituksen politiikasta on väärää, koska arvovalinnat ovat kestämättömiä, epäoikeudenmukaisia.

Osa hallituksen politiikasta on väärää, koska sen tueksi ei löydy järkisyitä.

Eräskin hanke puksuttaa mieleeni, mutta palaan siihen vähän myöhemmin.

Me keskustalaiset varoitamme virheistä ja vääryyksistä, ja tarjoamme oman vaihtoehtomme.

Hallituksen ei pidä olla sen ulkopuolelta tuleville ehdotuksille allergisia vain siksi, että ne ovat Keskustan tai jonkun muun ehdotuksia. Kaikista järkevistä esityksistä kannattaa vähintään keskustella, jotta Suomi selviytyy.

Selväksi on käynyt, että sekä oikea että vasen laita on lipunut kauemmaksi keskustasta. Silti meidän pitää yrittää tehdä yhteistyötä molempiin suuntiin, niin kuin Kyösti Kallio jo yli sata vuotta sitten opetti.

Me myös toimimme sen eteen, että Suomea ei halkaista kahteen kyräilevään blokkiin. Kannustan muitakin puolueita tekemään samoin. Amerikkalaista kahtiajakoa ja poliittista kulttuuria - ennen muuta likasankojen ja leimakirveiden heittelyä - ei pidä Suomeen tuoda. Pidetään mieluummin omista perinteistämme kiinni.

Hyvät ystävät,

Yksi keskustalainen arvovalinta on huolehtia siitä, että kaikille järjestyy säällinen hoito ja hoiva. Sairaista ja vanhuksista pitää Suomessa pitää huolta, varallisuuteen tai kotikuntaan katsomatta. Tasa-arvoisesti ja hyvin. Sen eteen me teemme töitä, sen takia me olemme politiikassa.

Nyt lähipalvelut tarvitsevat puolustajia. Ihan koko Suomessa. Siitä kertovat niin vaikeat väännöt hyvinvointialueilla kautta maan kuin HUS:n aikeet vähentää henkilökuntaa jopa tuhannella hengellä Helsingissä ja Uudellamaalla.

Kova kamppailu on käynnissä täällä Kymenlaaksossakin. Orpon hallituksen linjaa vastaan.

Hallitusohjelmassa säästetään eniten terveydenhuollon, vanhusten hoivan, perheiden tuen, vammaispalvelujen ja muiden hyvinvointipalvelujen rahoituksesta. Hallitus on myös matkan varrella kohdentanut hyvinvointialueille uusia leikkauksia ja kovia keskittämispäätöksiä.

Selvää on, että ihmisten hoitaminen on kallista ja kalliimmaksi käy. Syy siihen ei löydy hallintorakenteesta, vaan ikärakenteesta. Kansa vanhenee, eikä hoitamatta pidä jättää.

Ja kaikki tiedämme, että hyvinvointialueiden käytettävissä olevien eurojen ja tarvittavien eurojen välinen kuilu kasvaa kasvamistaan.

Asiantuntijoiden mukaan päällä olevien kustannusten nousun syyt löytyvät ennen muuta inflaatiosta, palkkaratkaisuista sekä vuokratyövoiman laajasta käytöstä. Eipä tästä auta puolueiden toisiaan syytellä.

Se on ihan hyvä, että hallitus keventää sääntelyä hieman.

Mutta se ei ole oikein, että tästä syntyvät säästöt hallitus kauhoo alueilta valtion kukkaroon.

Eikä sekään ole oikein, että hallitus vähentää tarpeeseen nähden hyvinvointialueille osoitettua rahaa, jota tarvittaisiin sairaiden, vanhusten ja vammaisten hoitamiseen.

Eikä sekään oikein ole, että samaan aikaan julkisen terveydenhuollon tarvitsemaa rahaa jaetaan satoja miljoonia euroja yksityiselle terveysbisnekselle.

Ja niitä hoitojonoja hallitus nyt leikkauksillaan pidentää. Se on iso virhe. Kun suomalainen joutuu odottelemaan hoivaa pidempään, ehtivät vaivat pahenemaan.

Tämä merkitsee kalliimpaa hoitoa, enemmän sairauspoissaoloja, ja inhimillistä kärsimystä.

Onko se oikein? Ei ole. Eikä se ole viisastakaan.

Tällainen politiikka voi lämmittää hetken valtiontaloudessa, mutta siitä tulee kallis lasku hyvin pian.

Ylipäätänsä hallituksen pitää nyt ymmärtää, ettei terveydenhuollosta ole massiivisia pikasäästöjä otettavaksi kestävällä tavalla.

Esitämme, että hyvinvointialueille annetaan paremmin aikaa sopeuttaa talouttaan. Alueiden pakottaminen hätäratkaisuihin ei ole kenenkään etu.

Esitämme myös, että sääntelyä keventämällä säästettävä raha jätetään hyvinvointialueiden käyttöön, eikä sitä imuroida kaikkeen muuhun käytettäväksi. Myös kalliit vuokratyömarkkinat tulee laittaa kuriin valtakunnallisella ratkaisulla.

Lisäksi ehdotamme, että sairaanhoidon Kela-kyytien rahoitus ohjataan hyvinvointialueiden kautta.

Jos hyvinvointialue onnistuu lähipalveluita ja sähköisiä palveluita yhdistämällä vähentämään taksirallia, pitää sen saada pitää säästetyt rahat. Ja jos taas palveluita kauas keskittämällä aiheutetaan kallista potilaiden taksirallia pitkien matkojen taas, kyllä tästä aiheutuva lisälasku pitäisi huomioida kokonaisharkinnassa eli näkyä hyvinvointialueiden taloudenpidossa.

Tämä julkisen talouden kannalta järkevä päätös vähentäisi haitallista palveluiden keskittämistä, ja vahvistaisi näin suomalaisten alueellista tasa-arvoa.

Ja kyllä, hyvät ystävät. Palveluiden keskittäminen voi olla haitallista. Jopa vaarallista.

Erityistä esimerkkiä ei tarvitse hakea Kouvolaa kauempaa.

Kouvolan yöpäivystyksellä on vuosittain yöaikaisia käyntejä n. 6 000, ja se palvelee Kymenlaakson asukkaiden lisäksi Kouvolan tuhansia varusmiehiä.

Hallitus on keväällä päättänyt lakkauttaa Kouvolan yöpäivystyksen.

Hallituksen päätöksen taloudelliset hyödyt ovat harvinaisen epäselvät, mutta haitat hyvinkin selvät. Jokainen tietää, miten siinä käy, kun öisessä hätätilanteessa ambulanssimatkoja pidennetään tuntuvasti. Kyse on potilasturvallisuudesta. Ja terveestä järjestä. Jopa ihmishengistä.

Keskustan kanta on: Orpon hallituksen pitää perua tämä huono päätös.

Viikon päästä täällä Kouvolassa kokoontuvat päätöksen valmistelleet ja tehneet perussuomalaiset ministerit sekä heidän eduskuntaryhmänsä.

Keskustan viesti on: Perukaa harkitsematon päätöksenne lakkauttaa yöpäivystys. Uusi harkinta ja parempi päätös. Hallituksen linjalle on vaihtoehto. Tarttukaa siihen.

Hyvät ystävät,

Selvää on, että hallituksen sosiaali- ja terveyspolitiikan päälinja ei ole kohdillaan. Terveyserot kasvavat, julkisen terveydenhuollon mahdollisuuksia onnistua heikennetään, lähipalveluja ajetaan alas, hyvinvointialueet ajetaan leikkauksilla mahdottomaan tilanteeseen. Samaan aikaan rahaa hallitukselta kyllä löytyy yksityisen terveysbisneksen tukemiseen.

On valitettavasti todettava, että hallitus toimillaan pahentaa ongelmia niiden ratkomisen sijaan. Eikä suunnanmuutosta parempaan näytä ihan heti olevan tulossa.

Tälle kaikelle tarvitaan vaihtoehto. Sen vaihtoehdon Keskusta tarjoaa. Eduskunnassa ja myös tulevissa vaaleissa.

Meillä on kaksi korvaa ja yksi suu, ja aiomme niitä käyttää suunnilleen tuossa suhteessa. Jatkamme tulevina kuukausina perusteellista työtä uusien ehdotusten valmistelemiseksi. Kuuntelemme tarkoin terveydenhuollon ammattilaisten, asiantuntijoiden ja ennen muuta tavallisten ihmisten ääntä ympäri Suomea.

Ja olemme myös valmiita tukemaan järkeviä esityksiä, jos sellaisia tulee. Nyt tarvitaan yhteistyötä, jossa suomalaisten lähipalvelut ovat etusijalla. Tähän työhön Keskusta on valmis kaikkien kanssa. Kysymys on niin iso, ja vaalikaudet ylittävä, että yhteistyöhön kannattaisi ryhtyä yli hallitus-oppositio -rajojen, parlamentaarisesti.

Hyvät kuulijat,

Politiikan syksy alkoi mollivoittoisesti. Valtiovarainministeri Purra kertoi, että ensi vuonna hallitus ottaakin paljon enemmän velkaa kuin aiemmin oli puhe.

Uutinen on murheelllinen. Ilkkumiseen tai väliinpitämättömyyteen ei kenelläkään ole varaa. Syyttömiä ei ole. Hyödyllisempää on pohtia, mitä asialle voidaan tehdä.

Presidentti Sauli Niinistö ja Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn ovat puhuneet sen puolesta, että puolueet sopisivat yhdessä, paljonko velkaa Suomi voi tulevina vaalikausina ottaa. Ratkaisu mahdollistaisi pitkäaikaiset, yhteiset saavutukset taloudenpidossa, ja jättäisi runsaasti tilaa kulloisenkin hallituksen omille arvovalinnoille ja painotuksille.

Kannatan Rehnin ja Niinistön ehdotusta. Suurimman puolueen, kokoomuksen, johdolla voisimme yhdessä saada asiasta laajan sovun ennen eduskuntavaaleja, jos siellä vain tahdotaan ehdotukseen tarttua. Nyt olisi hyvä aika aloittaa.

Tarvitsemme mielestäni Suomelle yhteisen eräpäivän, johon mennessä valtio ja koko julkinen talous sitoudutaan saamaan tasapainoon. Eräpäivän, johon mennessä velaksi eläminen lapsiemme ja lastenlastemme piikkiin lopetetaan.

Hyvät ystävät,

Nykyisen hallituksen kautta on kaksi kolmasosaa jäljellä. Vielä sillä on mahdollisuuksia niin hyviin kuin huonoihinkin päätökseen.

Teen nyt kourallisen esityksiä Suomen talous-, työttömyys- ja velkaongelmien ratkaisemiseksi. Niitä kokoomus ja perussuomalaiset voivat harkita kesäkokouksissaan sekä hallituksen tulevassa budjettiriihessä. Ryhmäjohtaja Kurvinen tätä jo puheenvuorossaan hyvin aloittelikin.

Ensiksikin se talous: perukaa kasvua haittaavat, vielä toteutumattomat päätökset, ja pistäkää hallituksen kasvupolitiikka uusiksi, työpaikat edellä.

Talouden kuntoon laittaminen ei ole vain leikkaamista ja verojen korottamista. Taloutta ei saada kuntoon ilman kasvua, työtä ja yrittämistä.

Tämän pitäisi valjeta myös maan hallitukselle. Tällä hallituskaudella piti saada 100 000 työllistä lisää. No nyt työttömien määrä on kasvanut kymmenillätuhansilla. On menty taaksepäin, kun luvattiin mennä eteenpäin.

Kun kuuntelee työntekijöitä, eivät huolet omasta tulevaisuudesta ole väistyneet. Päinvastoin.

Kun kuuntelee yrittäjiä, ei työntekoa ja yrittämistä vauhditeta, vaan jarrutetaan.

Ja kun katsoo ennusteita, ei näy irtautumista leikkausten ja veronkorotusten kierteestä.

Olin melko yllättynyt siitä, että tuoreessa budjettiehdotuksessa ei tarjota uusia kasvutoimia. Eikä niitä myöskään pääministeri ole lupaillut budjettiriihen asialistalle.

Ymmärrän toki, että kun ei ole mitään kasvutoimia valmisteltu, ei voi mitään päättääkään. Toki voi kysyä, olisiko pitänyt valmistella.

Mutta kyllä budjettiriihessäkin voi kasvun kannalta hyviä päätöksiä tehdä. Aloittaa voi vaikkapa perumalla ne virheet, joita hallitus aikoo tehdä jo tänä syksynä.

Ajankohtainen esimerkki ovat arvonlisäveron jättimäiset korotukset sekä kotitalousvähennyksen alasajo.

Nyt Orpon hallitus kiristää yleisen arvonlisäveron yli korkean pohjoismaisen tason, pikavauhtia keskellä vuotta. Päätös nostaa hintoja ja hidastaa taloutta. Ja uusi desimaali-alv 25,5% hämmentää kassa- ja tietojärjestelmiä, joita on kiireellä ja rahalla yritetty remontoida keskellä kesää. Moni pienyrittäjä on pistetty koville.

Tappiin nousevaa alvia maksat arjessasi, tarvitset sitten pyykinpesuainetta, parturia tai polttoainetta. Ja maksat sitä tulotasostasi riippumatta, olet sitten opiskelija, palkansaaja tai eläkeläinen. Hinnat nousevat.

Tähän päälle hallitus aikoo roimasti korottaa mm. julkisen liikenteen, kirjojen, kulttuurin, liikuntapalvelujen, majoituspalvelujen ja jopa lääkkeiden verotusta.

Samaten hallitus aikoo leikata vuodenvaihteessa hyvin toimivaa kotitalousvähennystä voimakkaasti.

Päätös toisensa perään jarruttamassa työntekoa, yrittämistä ja kasvua.

Miksi etenkin kotitalousvähennyksen alasajo on umpisurkea päätös?

- Koska päätös on iso veronkiristys remontteihin, asennuksiin, siivoukseen, pihatöihin, maalausurakoihin, putki- ja sähkötöihin, hoivapalveluihin sekä moniin muihin tehtäviin, jotka ovat tärkeitä niin kodeille kuin pienyrittäjillekin.

- Koska varsinkin rakennusala on muutenkin vakavissa vaikeuksissa.

- Koska yhdessä alvin jättinostojen kanssa päätös on omiaan lisäämään harmaata taloutta.

Kaikkein koviten hallituksen leikkaus iskee hoito- ja hoivatyöhön sekä kotitalouspalveluihin kuten siivoukseen. Niissä vähennys uhkaa leikkaantua dramaattisesti 60 prosentista 35 prosenttiin ja enimmäismäärä 3500 eurosta 1600 euroon. Tämä on rujo isku niin palveluita käyttäville kotitalouksille kuin monille palveluita tarjonneille yrittäjille ja heidän työntekijöilleen.

Ehdotukseni hallitukselle on: Perukaa talouskasvua hidastavat kotitalousvähennyksen alasajo ja arvonlisäverotuksen uudet korotukset.

Keskusta kyllä antaa tukea ja kiitosta, jos tämä tuolta kodeista ja työpaikoilta läpi Suomen tuleva viesti hallituksessa uskotaan.

Ja kun tämä on hoidettu, on syytä ryhtyä toimiin talouskasvun tuplaamiseksi. Ei kitukasvuun pidä alistua. Hallituksen pitää asettaa kunnon kasvutavoite ja sopia toimista siihen pääsemiseksi.

Pelkät sakset ja veronkiristykset eivät ole koskaan riittäneet, eivätkä ne kuulkaa riitä nytkään.

Tarvitaan ihan toisenlaiset tavoitteet: Tuplataan talouskasvu. Suomi nousuun, ihmisille töitä ja lisää elinvoimaa koko maahan. Ilman tätä leikkaukset ja veronkorotukset eivät koskaan lopu.

Hyvät ystävät,

Tärkeää olisi nyt myös, että eurojen käytössä noudatetaan tarkkaa tärkeysjärjestystä.

En ymmärrä, miksi hallitus haluaa välttämättä kaataa Turun tunnin junaan massiivisia summia rahaa. En kertakaikkiaan ymmärrä.

Edes EU ei pidä hanketta rahoituksen väärtinä. Kunnille ja valtiolle on tulossa jättilasku. Hyöty on olematon hintalappuun nähden.

Samalla tieverkkomme korjausvelka kasvaa tällä hallituskaudella. Itse asiassa suunnilleen samalla summalla kuin mitä hallitus aikoo yksinomaan tällä kaudella Turun tunnin junaan laittaa. Miksi Turun tunnin juna tuntuu olevan hallituksen erityissuojeluksessa?

Liikenneministeri Ranne on väläyttänyt nopeusrajoitusten laskua teiden kehnon kunnon takia. Liikennevirasto on kertonut, että jopa 1800 tiekilometrillä nopeusrajoituksia kaavaillaan alennettavan satasesta kahdeksaankymppiin. Aikamoisella pätkällä myös täällä Kymenlaaksossa.

Jotkut tykkäävät ajella hiljempää, ja niin saa halutessaan toki tehdä, mutta ei Keskusta silti tätä touhua kannata.

Keskusta ehdottaa, että Tunnin juna perutaan, ja siihen suunnattavat eurot panostetaan esimerkiksi nykyisen väyläverkon kunnostamiseen. Myös itäisen Suomen vaikea tilanne olisi syytä huomioida. Pistetään asiat tärkeysjärjestykseen.

Hyvät ystävät, lopuksi vielä,

Keskusta lähtee tulevaan syksyyn työasenteella. Emme hae nopeita emmekä helppoja tuloksia, vaan kestäviä tuloksia. Tavoitteemme on kuulla ja tulla kuulluksi laajemmin sekä paremmin.

Samalla me rakennamme vaihtoehtoa Suomen parhaaksi ja kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi, sekä lyhyemmällä että pidemmällä aikavälillä. Ohjelmatyötä tehdään aina periaateohjelman uudistamisesta yksityiskohtaisten asialinjausten päivittämiseen.

Uskon, että hyvillä ajatuksilla ja tekemisen meiningillä voi edelleen suomalaisessa politiikassa pärjätä. Niihin aiomme myös satsata, ja niillä menestyä.

Syykin on selvä.

Nykymeno vie isänmaata väärään suuntaan.

Keskustan olemassaolon tarkoitusta kilpailijat aina välillä jaksavat ihmetellä. Ei siinä mitään ihmettelemistä ole.

Tämä maa nimittäin tarvitsee puolueen, joka

- haluaa että koko Suomi pärjää, itäisintä ja pohjoisinta kolkkaa myöten
- edellyttää, että ihmisiä kohdellaan reilusti ja tasa-arvoisesti
- arvostaa opiskelua, työntekoa ja yrittämistä
- kantaa huolta myös yhteiskunnan heikompiosaisista
- pitää huolta isänmaan turvallisuudesta
- puolustaa kotimaista ruokaa ja kotimaista energiaa
- arvostaa sydämen sivistystä ja ihmisyyttä
- haluaa paremman tulevaisuuden tämän päivän lapsille ja nuorille

Suomi tarvitsee paremman suunnan. Suomi tarvitsee valoisamman vaihtoehdon. Näkymän paremmasta tulevaisuudesta, niin kodeille, työpaikoille kuin kansakunnallekin. Ja se näkymä, se suunta, se tie, se rakennetaan keskellä. Tulkaa mukaan!