Vantaan ja Keravan hyvinvointialue tukee ihmiskaupan uhreja

Tänään 18. lokakuuta vietämme EU:n ihmiskaupan vastaista päivää. Ihmiskauppa on Suomessa ja koko EU:n alueella kasvava piilorikollisuuden muoto, joka on monitahoinen ongelma ja koskettaa useita yhteiskunnan osa-alueita. On tärkeää puhua ihmiskaupasta, sillä se saattaa yllättää monet. Usein kysytäänkin: Tapahtuuko tätä todella Suomessa? Ei kai sentään omassa kotikunnassamme?

Ihmiskauppa on kasvava ilmiö

Ihmiskauppa koskettaa Suomea ja on myös meillä kasvava ilmiö. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella asiakasmäärien tarkastelu on paljastanut, että hyvinvointialueuudistuksen jälkeen asiakasmäärät ovat nousseet 46 prosenttia. Kasvu voi viitata siihen, että ihmiskaupan uhreja on joko alueellamme enemmän tai uhreja tunnistetaan ja heitä ohjataan palvelujen piiriin aiempaa paremmin - mahdollisesti kumpikin syy on samanaikaisesti taustalla.

Kotoutumista tukevat sosiaalipalvelut tukevat ihmiskaupan uhreja

Hyvinvointialueellamme ihmiskaupan uhrien palvelut on keskitetty kotoutumista tukeviin sosiaalipalveluihin, jonka tiimin asiakaskunta koostuu ihmiskaupan uhreista. Keskittämisen etuna on voimavarojen ja asiantuntemuksen yhdistäminen sekä laajat verkostot eri toimijoiden kesken. Asiantuntemuksen syventämisen myötä on paremmin voitu tunnistaa asiakkaiden yksilöllisiä tuen tarpeita sekä palvelujärjestelmämme kehittämiskohtia.

Tarjoamme sosiaalipalveluiden lisäksi konsultointia ja koulutusta ihmiskaupan ilmiöstä sekä sen tunnistamisesta. Palveluohjauksen helpottamiseksi olemme luoneet ammattilaisille suunnatun viranomaissähköpostin, jossa voi matalalla kynnyksellä kysyä neuvoa ja konsultoida. Kun eri toimijat tekevät yhteistyötä ja jakavat tietoa, voimme yhdessä luoda vahvemman, kestävämmän ja asiakaslähtöisemmän palvelujärjestelmän.

Käytännön kokemus on osoittanut, että sosiaalityön asiantuntemukselle on tilausta. Vaikka ihmiskauppa yleistyy, on se kuitenkin vielä marginaalinen ilmiö, ja sen parissa työskentely vaatii sosiaalihuollon ammattilaisilta erityistä ja laaja-alaista osaamista. Työssämme pyrimme vastaamaan asiakkaiden yksilöllisiin tarpeisiin ja ennalta ehkäisemään asiakkaiden joutumista uusien rikosten kohteiksi.

Ihmiskaupan uhrien tunnistaminen työn lähtökohta

Ihmiskaupan kohteeksi voi joutua kuka vain, mutta erityisesti jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa olevat, ovat riskissä joutua uhriksi. Ihmiskaupan uhrit ovat usein saattaneet joutua monialaisen hyväksikäytön kohteeksi joko lähtömaassaan tai rikos on tapahtunut Suomessa - usein jopa molemmissa. Taustalla voi olla erilaisia haavoittavia hyväksikäytön ja väkivallan kokemuksia ihmiskaupan lisäksi. Koska jokaisen tilanne ja tarina on ainutlaatuinen, tulee palvelujen tarpeita arvioida yksilöllisesti. On myös huomioitava, että kaikki ihmiskaupan uhrit eivät välttämättä tarvitse sosiaalihuollon palveluja, ja sen tunnistaminen on ensiarvoisen tärkeää. Samalla on todettava, että monet uhriksi joutuneet eivät välttämättä uskalla hakeutua sosiaali- ja terveyspalveluihin. Syinä voivat olla esimerkiksi aiemmat huonot kokemukset viranomaisten parissa tai heidän avuntarvettaan ei ole riittävästi tunnistettu.

Ihmiskaupan uhrien auttamisen lähtökohtana on uhrien tunnistaminen. Olemme huomanneetkin, että tunnistaminen eri instituutioissa alueellamme on lisääntynyt koulutuksen ja verkostotyön myötä. Ihmiskaupan uhrien auttaminen ja tunnistaminen edellyttävät selkeitä rakenteita ja palvelupolkuja hyvinvointialueilla. Tämä työ ei ole Vantaan ja Keravan alueella vielä valmis, vaan kehitystyö on jatkuvaa.

Yhteistyöllä vahvempi palvelujärjestelmä

Ihmiskaupan uhrien parissa tehtävä työ on vaativaa, mutta myös palkitsevaa. Auttamista ja tunnistamista ohjaavat erilaiset kansalliset ja kansainväliset lait sekä sosiaalityön eettiset velvoitteet. Yhteiskunnallinen taloustilanne, hyvinvointialueiden säästöpaineet ja asiakasmäärien nousu haastavat sekä palvelujärjestelmää että sen ammattilaisia. Yhteistyön rakentaminen eri toimijoiden välillä muodostuu elintärkeäksi.

Yhteistyö eri asiantuntijoiden välillä mahdollistaa kokonaisvaltaisen tuen asiakkaille, sekä tukee yksittäistä ammattilaista työssään. On tärkeää, ettei ihmiskaupan uhri eikä ammattilainen jää vaikeissa tilanteissa yksin. Koska ihmiskaupan uhreilla voi olla useita päällekkäisiä haasteita, kuten sosiaalinen sopeutuminen, rikosprosessit sekä fyysiset ja psyykkiset ongelmat, ovat moniammatillisuus sekä yhteistyö avainasemassa. Ihmiskaupan vastaista työtä ei voi kukaan täysin yksin toteuttaa.

Kirjoittajat työskentelevät Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen kotoutumista tukevissa sosiaalipalveluissa ihmiskaupan uhrien parissa.

Sari Mutka, johtava sosiaalityöntekijä, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
[email protected]

Marjukka Nyström, hankevastaava, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
[email protected]

Public link

Please use the above public link if you want to share this noodl on another website.