Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion puhe ohjelmatukijärjestöjen Kumppanuusfoorumissa 3. joulukuuta 2024

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion puhe ohjelmatukijärjestöjen Kumppanuusfoorumissa 3. joulukuuta 2024

Hyvät kuulijat, arvoisat kansalaisjärjestöjen edustajat,

Edellisessä kumppanuusfoorumissa vuosi sitten kerroin teille hallitusohjelman linjauksista koskien kehitysyhteistyötä: painopistettä siirretään pois kahdenvälisistä valtioiden maaohjelmista kohti kotimaisten kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyötä. Näin Suomi hyödyntää yhä vahvemmin suomalaisten kansalaisjärjestöjen erityisosaamista. Olen iloinen, että voin tänään keskustella kanssanne siitä, miten olemme yhdessä kuluneena vuonna toteuttaneet tätä tavoitetta.

Merkittäviä askeleita tänä vuonna ovat olleet erityisesti ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon sekä kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteon julkaisu. Selonteot vahvistavat osaltaan sen, että suomalaiset kansalaisjärjestöt tekevät tärkeää työtä, ja niillä on keskeinen rooli myös Suomen ulko- ja kehityspoliittisten tavoitteiden toteuttamisessa. Toimiva demokratia, oikeusvaltio, ihmisoikeudet ja elinvoimainen kansalaisyhteiskunta ovat kestävän yhteiskunnallisen kehityksen edellytyksiä.

Ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa arvioidaan Suomen muuttunutta toimintaympäristöä ja esitetään ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme painopisteet ja tavoitteet uudella aikakaudella. Suomen turvallisuusympäristö on heikentynyt perustavanlaatuisesti ja pitkäkestoisesti. Tämän seurauksena olemme uudelleen suunnanneet myös kehitysyhteistyövarojamme: Ukraina on nyt Suomen suurin kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun kumppanimaa.

Muutoksista huolimatta Suomen ulkopolitiikassa on myös jatkuvuutta. Pitkäaikainen tavoitteemme on edistää kansainvälistä rauhaa, turvallisuutta ja kestävää kehitystä. Pidämme kiinni meille tärkeistä arvoista.

Suomelle pienenä maana on erityisen tärkeää, että kansainvälinen järjestys pohjautuu sääntöihin, ei voimankäyttöön. Yksikään valtio ei pysty ratkaisemaan globaaleja haasteita yksin. Niihin vastaaminen vaatii yhteistyötä ja laajaa vastuunkantoa. YK on haasteistaan huolimatta sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän peruskivi. Toimimme aloitteellisesti YK:n toimintakyvyn vahvistamiseksi. Myös Suomen YK-strategia on päivitetty osana selontekoa. Suomi tavoittelee turvallisuusneuvoston vaihtuvaa jäsenyyttä kaudelle 2029-2030.

Ensimmäinen laatuaan oleva kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteko täydentää ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa täsmällisemmillä kaupan ja kehityspolitiikan toimenpiteillä.

Suomen kehitysyhteistyön fokus on kaupan ja kehityksen tiiviimpi yhteys. Kehittyvien maiden oman teollisuuden, työpaikkojen ja taloudellisen toimeliaisuuden lisääminen on keskeistä pysyvien kehitys­vaikutusten saavuttamiseksi. Tämä vahvistaa myös maiden taloudellista riippu­matto­­­muutta. Suomen tavoitteena on edistää vahvempia kumppanuuksia ja yhteis­työtä kehittyvien maiden kanssa tasavertaiselta pohjalta. Erityisesti Afrikan merkitys Euroopan lähialueena korostuu. Hallituskauden tärkeä tavoite on lisätä yksityisen sektorin osallistumista kehitysyhteistyöhön ja -rahoitukseen.

Samalla kehityspolitiikan pitkäjänteisyys näkyy molempien selontekojen linjauksissa. Suomi on sitoutunut YK:ssa yhteisesti sovittuun kestävän kehityksen toimintaohjelmaan, jonka ensimmäinen tavoite on köyhyyden poistaminen. Kehitysyhteistyön temaattisia vahvuusalueita Suomelle ovat naisten ja tyttöjen asema ja oikeudet, koulutus ja ilmastotoimet. Näissä kysymyksissä Suomi tuottaa kestävää lisäarvoa. Suomen tuki erityisesti naisten ja tyttöjen seksuaali- ja lisääntymisterveydelle ja -oikeuksille jatkuu vahvana, ja tässäkin työssä kansalaisjärjestöjen rooli ja panos on merkittävä.

Kauppaa ja kehitystä edistävällä yhteistyöllämme tuemme sekä suomalaista elinkeinoelämää että kehittyvien maiden omia talouksia. Kansalaisjärjestöt, kuten myös esimerkiksi YK-järjestöt ja kehityspankit, jatkavat merkittävää työtään vähiten kehittyneissä maissa, ja erityisesti näiden kanavien kautta myös Suomen tuki vähiten kehittyneille maille jatkuu pitkäjänteisesti.

Suomalaisten järjestöjen yhteistyö kumppaniensa kanssa demokratian ja kansalaisyhteiskunnan tilan vahvistamiseksi säilyy tärkeänä osana kehitysyhteistyötämme. Sen kautta pystymme myös tukemaan tavoitetta omilla jaloillaan seisovista, vahvoista ja kriisinkestävistä yhteiskunnista.

Kullakin järjestöllä on omaa vahvaa osaamista, jota tarvitaan yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Kaikkea toimintaa suunniteltaessa kannustan kuitenkin aina tarkastelemaan yhteistyötä yksityissektorin, erityisesti suomalaisten yritysten kanssa. Tärkeää on myös pohtia, kuinka voisimme tukea paikallista elinkeinoelämää ja siten kehittyvien maiden tulojen ja työllisyyden kasvua.

Hyvät kuulijat,

Tammikuussa avattavalla ohjelmatuen hakukierroksella tullaan tekemään päätökset yhteensä 320 miljoonalla eurolla vuosiksi 2026-2029. Tämä panostus kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhön on päätetty tehdä siitä huolimatta, että hallitus on ottanut vastuulleen huomattavan säästökuurin, jolla korjataan Suomen vakavaa kestävyysvajetta. Julkisen talouden kohentaminen on edellyttänyt säästötoimia myös kehitysyhteistyöhön. Priorisoimme resursseja ja käytämme niitä entistä strategisemmin ja tehokkaammin.

Hallitusohjelmassa linjasimme, että kotimaisten järjestöjen mahdollisuuksia kansainvälisen rahoituksen hankintaan ja monitoimijahankkeisiin osallistumiseen vahvistetaan. EU:n jäsenmailleen tarjoamat rahoitusmahdollisuudet on hyödynnettävä täysimääräisesti. Tämä edellyttää, että Suomi vaikuttaa EU:ssa ja kansainvälisessä yhteistyössä aiempaa tehokkaammin.

Tuki EU-rahoituksen saamiseksi Suomeen on myös yksi tänä vuonna julkaistun valtioneuvoston kansalaisjärjestöstrategian keskeisistä toimenpiteistä. Ulkoministeriö on jo useiden vuosien ajan tukenut EU:lta hankkeisiinsa rahoitusta saaneiden suomalaisten kansalaisjärjestöjen kansallisia rahoitusosuuksia. Marraskuun lopulla avasimme pilottihaun, jossa hankkeiden tukikelpoisuutta laajennetaan EU:sta myös muihin kansainvälisiin rahoituslähteisiin. Keräämme oppeja ja palautetta pilottihausta, ja tulemme ministeriössä tarkastelemaan, kuinka voisimme jatkossa parhaiten tukea järjestöjen mahdollisuuksia hyödyntää kansainvälistä rahoitusta.

Hallitusohjelmassa linjasimme myös, että Suomen kehitysyhteistyö ehdollistetaan omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöpohjaisen järjestyksen tukemiselle. Osana tämän linjauksen toimeenpanoa ilmoitin marraskuun lopulla Somalian kahdenvälisen kehitysyhteistyön maaohjelman keskeytyksestä. Kyse on tilapäisestä toimesta, ja maaohjelman toimeenpanoa voidaan jatkaa, jos toimivien ja kestävien paluuratkaisujen luomisessa edistytään.

Suomi jatkaa edelleen tiivistä yhteistyötä Somalian kanssa takaisinottoyhteistyön edistämiseksi. Maaohjelman keskeytys toimeenpannaan asteittain siten, että käynnissä olevat maaohjelmahankkeet saatetaan loppuun sopimusten mukaisesti. Kuten tiedotustilaisuudessa marraskuussa totesin, keskeytys ei koske humanitaarista apua, kansalaisjärjestöjen työtä eikä yksityisen sektorin tukea. Katsoin paremmaksi jättää ne keskeyttämisen ulkopuolelle.

Somalia on Suomen pitkäaikainen kehitysyhteistyön kumppanimaa, jonka kanssa tehdään yhteistyötä usealla ulko- ja turvallisuuspolitiikan sektorilla, kuten kriisinhallinnassa ja rauhanvälityksessä. Keskeytyspäätös koskee vain Somaliaa, eikä muita vastaavia päätöksiä ole valmisteilla. Toivon, että paluuratkaisuissa saavutetaan odotettua edistystä.

Kehitysyhteistyön kannalta keskeinen prosessi tänä vuonna on ollut myös OECD DAC:n vertaisarviointi Suomen kehitysyhteistyöstä. Arviointi on tulossa päätökseen ja lopullinen raportti julkaistaan virallisesti 13.12. Kannustan järjestöjä osallistumaan tuolloin eduskunnassa järjestettävään tilaisuuteen. Pariisissa lokakuussa käydyissä keskusteluissa Suomen toimintatavat saivat kiitosta. Omalta osaltani toin esille hallituksen kehityspolitiikkaan tuoman suunnanmuutoksen ja tarpeen käyttää kehitysyhteistyön rahoitusta strategisemmin, jotta sillä voidaan tehdä kehittyvistä maista houkuttelevampia investointikohteita. Nämä toimenpiteet vastaavat sitä, mitä kehittyvät maat itse toivovat: kaupan ja investointien lisäämistä sekä apuriippuvuuden vähentämistä.

Pystyimme myös osaltamme uudistamaan arviointiprosessia. Fingo oli mukana arviointiryhmässä ja tästä roolista haluankin esittää lämpimän kiitoksen. Järjestöjen vahvaa panosta tarvitaan kehitysyhteistyön toimeenpanon lisäksi kehitysyhteistyön toimintatapojen ja vastuullisen toiminnan kehittämisessä.

Hyvät kuulijat,

Vielä lopuksi haluan sanoa muutaman huomion tänä vuonna tekemiltäni matkoilta.

YK:n yleiskokouksen korkean tason viikon yhteydessä pidettiin YK:n tulevaisuushuippukokous, jossa jäsenmaat hyväksyivät tulevaisuussopimuksen - laajimman kansainvälisen sopimuksen moneen vuoteen. Päätös on osoitus kansainvälisen, sääntöpohjaisen yhteistyön merkityksestä maailmanlaajuisten haasteiden ratkaisemisessa. Tulevaisuussopimuksen yhteydessä sovittiin myös digitaalisen kehityksen vahvistamisesta, mihin suomalaisilla yrityksillä on tarjota paljon innovatiivisia ratkaisuja. Suomen tavoitteena on Internet-yhteyden saaminen tulevaisuudessa yhä useammille asuinpaikasta ja sukupuolesta riippumatta. Puheenvuorossani huippukokouksen sivutapahtumassa korostinkin erityisesti sukupuolten tasa-arvoa teknologia- ja innovaatiokysymyksissä, mitä Suomi on edistänyt Generation Equality -toimintakoalitiossa.

Osallistuin New Yorkissa myös YK:n yleiskokouksen korkean tason täysistuntoon koskien merenpinnan nousun aiheuttamia uhkia. Toin esiin varhaisen varoituksen järjestelmät ja niiden suunnittelemisen tavalla, joka saavuttaa kaikki, mukaan lukien vammaiset henkilöt. Näissä kysymyksissä Suomella on tarjottavana huippuluokan osaamista, ja tiedän myös usean ohjelmatukijärjestön edistäneen näiden järjestelmien kehittämistä eri maissa. Korostin myös paikallisten yhteisöjen resilienssin ja paikallisesti johdettujen sopeutumissuunnitelmien tärkeyttä. Näissäkin asioissa te ohjelmatukijärjestöt teette toimintamaissa tiivistä ja arvokasta yhteistyötä paikallishallintojen ja yritysten kanssa.

Kiitos teille hyvästä yhteistyöstä ja jatketaan samoissa merkeissä myös ensi vuonna!

Public link

Please use the above public link if you want to share this noodl on another website.