Räjähtääkö Ranskassa

Pelko äärioikeiston noususta valtaan Ranskassa on poikinut taas runsaasti varoituksia jopa uudesta eurokriisistä. Ranskan ongelmat ovat aidot eikä riskejä voi kiistää, mutta pelot kriisistä ovat liioiteltuja ja maan suunta muuttunee vain hitaasti.

The Economist -lehti kuvasi Ranskaa tikittävänä aikapommina kannessaan vuonna 2012. Yli kymmenen vuotta myöhemmin tikitys kuuluu edelleen, mutta varsinaista räjähdystä ei ole nähty. Maan suunta on kuitenkin edelleen huolestuttava.

Uudistusmielinen presidentti Emmanuel Macron ei ole onnistunut uudistamaan Ranskaa tavoittelemallaan tavalla, ja nyt valta voi valua ennenaikaisissa parlamenttivaaleissa äärioikeistoille. Luottoluokittaja Standard & Poor's laski maan luottoluokitusta viime kuussa ensimmäistä kertaa yli kymmeneen vuoteen. Monet ovatkin viime aikoina jälleen varoitelleet, että Ranskan tilanne voi laukaista jopa uuden eurokriisin. Ranskan valtiolainakorot ovat nousseet selvästi Saksaan verrattuna. Kuinka huolissaan nyt pitäisi olla?

Ranskan vaalit aiheuttavat epävarmuutta

Uudelleen pintaan nousseet Ranska-huolet liittyvät nyt lähinnä siihen, mitä maan suunnalle tapahtuu kesän parlamenttivaalien jälkeen. Vaalien ensimmäinen kierros järjestetään 30.6., toinen viikkoa myöhemmin.

Ranskan vaalitavassa parlamentin uusi kokoonpano on tarkemmin selvillä vasta toisen kierroksen jälkeen. Perinteisesti enemmistö on asettunut toisella kierroksella maltillisemman ehdokkaan taakse, joten äärimmäisempiä näkemyksiä edustaneet ehdokkaat ovat usein jääneet valitsematta, vaikka he olisivatkin saaneet merkittävän osan äänistä ensimmäisellä kierroksella. Nyt äärioikeistona tunnettu kansallinen liittouma johtaa mielipidetiedusteluja, joiden mukaan liittouma voi saada jopa oman enemmistön parlamenttiin. Maan suunta voi siis todellakin muuttua. Vai voiko?

Marine Le Penin kansallisen liittouman nousun syitä voi hakea myös puolueen maltillistuneesta poliittisesta agendasta. Puheet euroerosta haudattiin jo vuosia sitten, ja puolueen pääministeriehdokas Jordan Bardella on puhunut varovaisesti vaalien jälkeisestä politiikasta. Toki tavoitteisiin kuuluvat merkittävät veronalennukset, eläkeiän lasku ja pienemmät EU-jäsenmaksut, mutta sitä ennen Bardella haluaa perusteellisemman julkisen talouden läpikäynnin. Maahanmuuttopolitiikkaa puolue varmasti pyrkisi kiristämään.

Haasteet huomattavia myös vaalien jälkeen

Ranskan talouden uudistaminen ei ainakaan helpotu vaalien jälkeen, eikä uudistusten läpivienti ole todellakaan ollut helppoa. Presidentti Macron joutui tinkimään omista mittavista uudistustavoitteistaan jo ensimmäisellä kaudellaan parlamentin selvästä enemmistöstä huolimatta.

Ranskan julkinen sektori on ollut kroonisesti alijäämäinen vuosikaudet - viimeksi ylijäämä on nähty vuonna 1974. Komission ennusteilla Ranskan julkinen alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen on yli viisi prosenttia vielä vuonna 2025, selvästi euroalueen keskiarvoa suurempi. Ja nämä ennusteet on tehty nykyhallituksen suunnitelmilla. Lieneekin vain ajan kysymys, koska Ranska joutuu taas vahvemmin tukkanuottasille komission kanssa liiallisten vajeiden ja velan suhteen. Ranska olikin yksi niistä maista, jotka päätyivät taas aiemmin tässä kuussa EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn.

Pelot uudesta lähitulevaisuuden kriisistä ylimitoitettuja

Uutta eurokriisiä ei silti kannata povata. Ei ole vielä lainkaan selvää, saako äärioikeisto enemmistöä kesän vaaleissa. Ja vaikka saisikin, viimeaikaiset kommentit ovat viitanneet siihen, että puolue etenisi mandaattinsa kanssa ennemmin askelittain kuin aggressiivisesti. Myös Italiassa pelättiin äärioikeiston nousua valtaan vuonna 2022, mutta vallan kahvaan päästyään Giorgia Meloni ei ole pyrkinyt mihinkään äkkikäännökseen Italian suunnassa. Lisäksi Macron on jatkamassa presidenttinä vuoteen 2027, mikä rajaa kansallisen liittouman liikkumavaraa etenkin ulkopolitiikassa.

On kuitenkin selvää, etteivät Ranskan talouden rakenteelliset ongelmat ratkea vallan vaihdolla. Talousnäkymien osalta vallanvaihto tuo enemmän epävarmuutta kuin todennäköisiä ratkaisuja, mutta tässä vaiheessa ei kuitenkaan kannata lähteä vetämään talousennusteita merkittävästi uusiksi.

Ranskan talouden haasteet ovat huomattavat, ja Ranskan ollessa euroalueen toiseksi suurin talous, maan talouden vedolla on merkittävä vaikutus myös euroalueen talouskehitykselle. Ranskan haasteet ovat kuitenkin pääosin luonteeltaan keskipitkän ja pitkän aikavälin kysymyksiä, jotka eivät piirrä lähivuosien talousnäkymiä uusiksi. Rahoitusmarkkinoillakin nähty Ranskan valtionlainakorkojen nousu Saksaan nähden rauhoittuu todennäköisesti viimeistään vaalien jälkeen.

Aikapommi tikittää yhä, mutta räjähdys tuskin on vielä lähellä.

Public link

Please use the above public link if you want to share this noodl on another website.