Entä jos valitsen väärin? Ei huolta! 5 kysymystä ja vastausta korkeakouluopinnoista‍

Kevät on toisen asteen opintonsa päättäville jännittävää aikaa, sillä tieto korkeakouluun pääsystä tulee kaikille hakijoille viimeistään kesäkuun aikana. Vuosittain korkeakoulupaikan ottaa vastaan noin 50 000 hakijaa, joista ensimmäistä kertaa korkeakouluopintoihin suuntaavia on noin 40 000.

Suomalaisnuoret käyvät tulevaisuuden suunnitelmistaan keskustelua toisen asteen oppilaitoksissa hyvissä ajoin ennen hakuaikaa. Opinto-ohjaajien lisääntyneen määrän vuoksi ennakkotietoa on saatavilla helposti sekä paljon, mutta siitäkin huolimatta saatu paikka korkeakoulussa ei ehkä tunnukaan nuorelle sopivalta. Kuinka siis toimia?

Kysyimme Kallion lukion opinto-ohjaaja Minna Juntuselta viisi korkeakouluopintojaan aloittelevia nuoria usein askarruttavaa kysymystä.

Sain opiskelupaikan, jota en haluakaan. Mitä teen?

Kannattaa huomioida, että jos opiskelija ei ole kiinnostunut opiskelupaikasta tai ei esimerkiksi aio jatkaa opintoja mutta ottaa paikan silti vastaan, ei hän kuulu enää ensikertalaisuuskiintiöön.

Mikäli epäröi pääaineen sopivuuden kanssa, opiskelun voi aloittaa ja katsoa rauhassa, miltä opinnot alkavat tuntua.

Ensikertalaisuuskiintiö tarkoittaa, että osa korkeakoulujen aloituspaikoista on varattu ensimmäistä kertaa hakeville ja osa niille, joilla on opiskelupaikka tai jo suoritettu korkeakoulututkinto. Korkeakoulut päättävät ensikertalaisuuskiintiön suuruuden.

Mikäli epäröi pääaineen sopivuuden kanssa, opiskelun voi aloittaa ja katsoa rauhassa, miltä opinnot alkavat tuntua. Alasta riippuen opintokokonaisuutta voi olla mahdollista muokata mielekkäämmäksi esimerkiksi sivuaineita vaihtamalla.

Oppilaitoksesta voi myös tiedustella suoraan, olisiko alan vaihto, siirtyminen toiseen oppiaineeseen tai uudelleenhaku mahdollista.

Mitä minun pitää tietää pääaineen vaihtamisesta?

Alasta riippuen uutta pääainetta voi hakea opiskelemaan uudelleen yhteisvalinnan kautta tai vaihtoehtoisesti suunnata maisterivaiheessa toiseen koulutusohjelmaan. Oppilaitoksista voi myös tiedustella siirtohakua tai mahdollisuutta vaihtaa itseä enemmän kiinnostavaan koulutusohjelmaan.

Kaikkien pääaineen vaihtoa pohtivien kannattaa olla suoraan yhteydessä oman oppilaitoksen opintoneuvontaan ja suunnitella seuraavia askeleita sen avulla.

Haluan vaihtaa opiskelupaikkaa. Kuinka toimin?

Opiskelupaikkaa vaihdetaan yleensä hakemalla yhteisvalinnan kautta uudelleen itseä kiinnostavaan koulutusohjelmaan. Joissakin tapauksissa siirtoa voi hakea siirtohaun kautta, mutta sen mahdollisuus tulee selvittää suoraan oppilaitoksesta.

Haluan lykätä opintojani, onko se mahdollista?

Nykysäännön mukaan opinnot korkeakoulussa tulee aloittaa samana vuonna opiskelupaikan saamisesta, joten lykkääminen ei ole enää mahdollista. Ainoastaan varusmiespalvelus tai äitiysloma käyvät perusteiksi opintojen aloittamisen lykkäämiselle.

Ensimmäisen vuoden jälkeen yliopisto-opinnoista voi kuitenkin ilmoittautua poissaolevaksi enintään kahden vuoden ajaksi.

Haluan pitää välivuoden. Mitä minun tulee ottaa huomioon?

Välivuosi voi antaa lisäaikaa päätöksenteolle ja avata maailmaa uudella tavalla. Vaihtoehtoja välivuoden viettoon on monia aina ulkomaille töihin lähdöstä avoimessa yliopistossa tai kansanopistoissa itseä kiinnostavien asioiden opiskeluun.

Ideoita välivuoden pitoon voi niin ikään kysyä oman oppilaitoksen opinto-ohjaajalta.

Lue myös

• Opintolainan hakeminen, nosto ja takaisinmaksu - 6 yleisintä kysymystä opintolainasta‍

• Elämä
• Nuori
• Koulutus