Kansliapäällikkö Esa Pulkkisen puhe 249. Maanpuolustuskurssin avajaisissa 9.9.2024

Kansliapäällikkö Esa Pulkkisen puhe 249. Maanpuolustuskurssin avajaisissa 9.9.2024

Arvoisat maanpuolustuskurssin osallistujat, hyvät naiset ja herrat.

Ärade kursdeltagare, mina damer och herrar.

Kansainvälinen turvallisuusympäristö on muuttunut dramaattisesti viimeisten vuosien aikana ja tällä on ollut suoria heijastusvaikutuksia Suomelle.

Suomi valmistautuu jatkuvasti vastamaan heikentyneeseen turvallisuustilanteeseen, Suomen muuttuneeseen strategisen asemaan ja sotilaallisten uhkien asettamiin vaatimuksiin.

Puolustuksen näkökulmasta välineitä valmistautumiselle kyllä löytyy. Ensimmäinen väline on vahva kansallinen puolustuskyky, joka on sotilaallisen puolustusjärjestelmän ja kokonaismaanpuolustuksen muiden toimijoiden muodostama kokonaisuus. Tästä ytimestä pidetään hyvää huolta ja sen riittävä resursointi on tärkeää.

Toisena puolustuksen työkalupakista löytyvät Naton ja Euroopan unionin jäsenyydet. Nato-jäsenyyden myötä Suomi on sotilaallisesti liittoutunut maa. Me valmistaudumme puolustamaan maatamme tukenamme maailman vahvin puolustusliitto.

Euroopan unioni on Suomen tärkein poliittinen ja taloudellinen viitekehys ja arvoyhteisö. EU:lla tulee olla tärkeä rooli eurooppalaisen turvallisuus- ja puolustusyhteistyön mahdollistajana ja laajan turvallisuuden tuottajana.

Kolmantena puolustuksen välineenä on kahden- ja monenvälinen puolustusyhteistyö.

Keskityn tervehdyksessäni juuri viimeiseksi mainittuun, eli Suomen kansainväliseen kahden- ja monenväliseen puolustusyhteistyöhön.

Hyvät kuulijat,

Kahden- ja monenvälinen puolustusyhteistyö on tärkeä osa Suomen puolustuskykyä.

Suomella on laaja-alainen kahden- ja monenvälisen puolustusyhteistyön verkosto. Tätä verkostoa on rakennettu tavoitteellisesti, järjestelmällisesti ja pitkällä tähtäyksellä. Verkoston hyödyt eivät ole välttämättä aina näkyvissä tässä ja nyt, vaan toisinaan ne paljastuvat vasta kun olosuhteet sitä vaativat. Nyt esimerkiksi voimme tyytyväisenä todeta, että 2010-luvulla tehty työ puolustusyhteistyöverkoston luomiseksi on osoittautunut viisaaksi valinnaksi. Kun Suomi ilmoitti hakevansa Nato-jäsenyyttä, ne maat, joiden kanssa yhteistyötä oli tiivistetty, osoittivat nopeasti meille tukeaan, niin poliittisella kuin sotilaallisella tasolla.

Nato-jäsenyytemme luo edellytyksiä syventää ja laajentaa kahdenvälistä ja monenvälistä puolustusyhteistyötä.

Puolustusyhteistyön verkostoa kehitettäessä on syytä painottaa niitä maita, jotka olisivat kriisitilanteessa Suomen puolustuksen sekä Naton pelotteen ja puolustuksen näkökulmasta merkittäviä toimijoita lähialueillamme tai joiden merkitys esimerkiksi puolustusmateriaaliyhteistyössä on erityisen suuri.

Verkoston kehittämistyössä on Nato-jäsenmaan keskeistä myös muistaa puolustusyhteistyön vastavuoroisuus: Suomi on myös sitoutunut muiden jäsenvaltioiden turvallisuuteen sekä puolustukseen ja tällä on vaikutuksia kahdenväliseen yhteistyöhön.

Tulevassa puolustusselonteossa palataan puolustusyhteistyömme syventämiseen tarkemmin.

Ärade kursdeltagare,

Sverige har alltid en stark ställning som Finlands partner i försvarssamarbete. Samarbetet mellan länderna utvecklas utifrån en lång historia, gemensamma värderingar och dagens många olika förbindelser samt starkt integrerade ekonomier. I dagens läge är vi dessutom via Nato allierade med varandra.

Vårt försvarssamarbete tar utgångspunkt i gemensamma geostrategiska intressen och omfattar gemensam operationsplanering, nu inom ramen för Natos regionala planering.

Finlands och Sveriges Natomedlemskap möjliggör ett allt djupare säkerhetspolitiskt samarbete i närområdena.

Toinen keskeinen kahdenvälinen puolustusyhteistyökumppanimme on Yhdysvallat. Suhteemme on nyt läheisimpi kuin koskaan. Tiivis ja edelleen syventyvä kahdenvälinen puolustusyhteistyö Yhdysvaltojen kanssa vahvistaa Suomen puolustusta sekä tukee Naton pelotteen ja puolustuksen toimeenpanoa.

Suomen ja Yhdysvaltojen puolustusyhteistyösopimus (Defence Cooperation Agreement, DCA) luo edellytykset operatiiviselle suunnittelulle ja yhteistoiminnalle kaikissa turvallisuustilanteissa. Sopimus astui voimaan 1.9.2024 ja sen toimeenpano on käynnissä.

DCA-sopimuksen perusteella amerikkalaisjoukot voivat joustavasti osallistua harjoituksiin ja eri toimintoihin lyhyelläkin varoitusajalla. Sopimuksen soveltamisala mahdollistaa myös vakavimmissa tilanteissa amerikkalaisjoukkojen nopeat keskittämiset Suomen tueksi.

Lisäksi puolustusmateriaaliyhteistyö Yhdysvaltojen kanssa jatkuu tiiviinä. F-35 hävittäjähankinta on tästä luonnollisesti tärkein esimerkki.

Suomella on myös tiivistä kahdenvälistä puolustusyhteistyötä muiden lähialueiden maidemme kanssa. Näistä tässä yhteydessä on hyvä mainita erityisesti Norja ja Viro.

Hyvät kurssilaiset,

Monenvälinen puolustusyhteistyö on usein alueellista. Haluan tässä yhteydessä nostaa esille kaksi esimerkkiä.

Britannian johtama JEF (Joint Expeditionary Force) on ollut tärkeä osa puolustusyhteistyön verkostoamme siitä lähtien kun Suomi siihen liittyi vuonna 2017. JEF:in merkitys ei ole heikentynyt Suomen liityttyä Natoon, päinvastoin.

JEF:n tavoitteena on toimia poliittisen konsultaation foorumina Pohjois-Eurooppaa koskevissa turvallisuus- ja puolustuskysymyksissä, kehittää osallistujamaiden sotilaallisia valmiuksia ja yhteistoimintakykyä, ennaltaehkäistä erilaisia kriisejä sekä tarvittaessa toimia yhdessä kriisi- ja konfliktitilanteissa.

Ruotsinkin liityttyä Natoon JEF voi toimia ilman rajoitteita myös Naton pelotteen ja puolustuksen vahvistamiseksi.

JEF osoittikin potentiaaliaan pian Suomen ja Ruotsin liittymisen jälkeen. JEF aktivoi viime joulukuussa yhden sotilaallisista suunnitelmistaan, niin kutsutun vastevaihtoehdon, historiansa ensimmäistä kertaa vastauksena vedenalaista infrastruktuuria kohtaan kohdistuneen kohonneen uhan vuoksi.

JEF tuki ja koordinoi Naton toimia alueella sen reagoitua Balticconnector-kaasuputken ja merikaapelien rikkoutumiseen.

Mina damer och herrar,

De fem nordiska länderna är nu militärt allierade första gången sedan avvecklingen av Kalmarunionen för 500 år sedan. Vårt försvarssamarbete har långa anor och Nordefco har utvecklats konsekvent under de senaste åren, men förutsättningarna för att fördjupa vårt samarbete är nu starkare än någonsin tidigare.

Samtidigt är det viktigt att understryka att Nordefco inte är exklusivt utan förstärker försvaret av hela Nordeuropa och det transatlantiska området. Vi förstärker Nato tillsammans.

Pohjoismainen puolustusyhteistyö käy läpi suurta murrosta, mistä puolustusministereiden viime keväänä allekirjoittama Nordefcon Visio 2030 on selvä osoitus.

Nordefcon uutena päätavoitteena on, että Pohjoismaat kykenevät kaikissa tilanteissa operoimaan yhdessä omana ryhmänään ja yhdessä liittolaistemme kanssa. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi työtä tehdään mm. operatiivisten suunnitelmien, sotilaallisen liikkuvuuden, suorituskykyjen ja huoltovarmuuden saralla.

Ensi vuonna on Suomen vuoro toimia Nordefcon puheenjohtajana ja tämän valmistelu on meillä puolustushallinnossa täydessä vauhdissa. Työmme keskiössä tulee olemaan Nordefcon uudistaminen ja tuoreen vision toimeenpaneminen.

Hyvät kuulijat,

Haluaisin vielä lausua muutaman sanan EU:n ajankohtaisista puolustusteollisuuteen liittyvistä aloitteista.

Pääministeri Orpo totesi osuvasti suurlähettiläspäivillä elokuussa pitämässään puheessa, että "Venäjän uhka on tehnyt vahvasta eurooppalaisesta puolustusteollisuudesta välttämättömyyden. Euroopalla on kiire nostaa omaa puolustustarviketuotantoaan. Tarvitsemme aseita Ukrainalle, pikaisesti, mutta myös omiin varastoihimme, pidäkkeeksi."

Euroopan unioni onkin ottanut yhä merkittävämmän roolin puolustusteollisuuden kehittämisessä ja rahoittamisessa. Tämän kehityksen ytimessä on Euroopan puolustusrahasto (EDF), jonka budjetti vuosille 2021-2027 on 7,2 miljardia euroa.

Puolustusrahasto on Suomelle tärkein kansainvälinen rahoitusväline, jonka avulla voimme kehittää puolustusteollisuuttamme ja vahvistaa kansallista puolustuskykyämme pitkällä aikavälillä. EU:n kautta saatu tuki ei ainoastaan paranna Suomen valmiuksia, vaan myös syventää eurooppalaista puolustushallintojen sekä yritysten välistä yhteistyötä.

Komissio on lisäksi panostanut viime aikoina puolustussektorin tuotantokapasiteetin nostoon (ASAP) ja yhteishankintoihin (EDIRPA) yhteensä 800 miljoonalla eurolla. Tämä trendi vain vahvistuu tulevina vuosina, kun puolustusteollisuuden rahoitus EU:n kautta on merkittävästi kasvamassa. Tulevan komission työssä puolustus tulee olemaan keskeisessä asemassa, ja erityisesti Euroopan puolustusteollisuusohjelma (EDIP) tarjoaa uuden välineen.

Suomi pitää tärkeänä, että komission toimenpiteet hyödyttävät tasapuolisesti koko unionia ilman, että niiden toimeenpano aiheuttaa jäsenvaltioille kohtuutonta hallinnollista taakkaa. Suomi painottaa jatkossakin, että suorituskykysuunnittelu kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan.

Arvoisat maanpuolustuskurssien osallistujat,

Tervehdykseni lopuksi palaan vielä alussa mainitsemaani kansallisen puolustuskyvyn osatekijään, kokonaismaanpuolustukseen. Kokonaismaanpuolustukseen kuuluvat kaikki ne kansalliset ja kansainväliset sotilaalliset ja siviilialojen toimet, joilla turvataan sotilaallisen maanpuolustuksen toimintaedellytykset kaikissa turvallisuustilanteissa.

Tämä teema tulee olemaan valtakunnallisen maanpuolustuskurssinne keskiössä. Kuinka voimme kansakuntana selviytyä kaikissa turvallisuustilanteissa.

Toivotan teille antoisaa maanpuolustuskurssia.

Palaa otsikoihin