Hallitus aikoo toteuttaa esi- ja perusopetuksen oppimisen ja koulunkäynnin tuen uudistuksen niin, että se tulisi voimaan elokuussa 2025. Esitys lakiuudistuksesta on vastikään lähtenyt lausunnoille.

Uudistuksessa perusopetuksen opetusryhmien muodostamista koskevia ryhmäkokosäännöksiä tiukennetaan. Kuntaliitto on ilmaissut huolensa siitä, mistä pätevää opetushenkilöstöä saadaan, ja miten tilat tulevat riittämään.

Kuntaliiton mielestä ryhmäkokokriteerin käyttöönotto ei sovi hallituksen tavoitteisiin keventää normeja.  Kuntakentällä arvioidaan myös, että ryhmäkokosäännöksen kustannusvaikutukset vaikuttavat alimitoitetuilta.

Uudistuksen kustannusten on arvioitu olevan lähes 100 miljoonaa euroa vuodessa. Kustannukset herättivät keskustelua myös Kuntaliiton ja FCG:n järjestämillä Valtakunnallisilla sivistystoimen neuvottelupäivillä tällä viikolla.

Rahoitus toteutetaan alkuvaiheessa siten, että opetus- ja kulttuuriministeriö siirtää kunnan peruspalveluiden valtionosuusmomentille 38,2 miljoonaa euroa vuonna 2025, 91,7 miljoonaa vuonna 2026 ja 94,4 miljoonaa euroa vuonna 2027.

Eniten kustannuksia on arveltu syntyvän ryhmäkohtaisista tukimuodoista.

- Hyvä että rahoitetaan, iso kysymys on, riittääkö rahat kaikkeen hyvään mitä tavoitellaan, sanoi Kuntaliiton erityisasiantuntija Mari Sjöström sivistystoimen neuvottelupäivien puheenvuorossaan.

Neuvottelupäiville hallituksen terveisiä tuonut opetusministeri Anders Adlercreutz myönsi, että kuntakohtaisissa laskelmissa tuen järjestämisen kustannuksista osa kunnista voittaa, osa häviää.

Neljäsosa tuen piirissä nyt

Opetuksen tukea koskevan uuden lainsäädännön tulisi olla mahdollisimman selkeä soveltaa ympäri Suomea, Mari Sjöström muistutti.

Hallituksen suunnittelemassa uudistuksessa vaikuttaa uusi ajattelutapa, joka ei perustu tuen tasoihin vaan oppilaiden tosiasialliselle tarpeelle tukitoimiin. Opetuksen järjestäjiä mietityttää muun muassa se, mihin nykyiset tuen tarvitsijat uudessa mallissa asemoituvat.

- Erityisen ja tehostetun tuen saajia on nyt neljäsosa oppilaista, 140 000 oppilasta, Mari Sjöström muistutti.

Hallitus tavoittelee myös jatkumoa oppimisen tukeen, eli tuen jatkumista peruskoulun jälkeen myös toisella asteella. Lukio- ja ammatillisen koulutuksen oppimisen tukea uudistetaan ja muutosehdotukset ovat osana laajempia koulutusmuotokohtaisia hallituksen esityksiä tulossa lähiaikoina eduskunnan käsiteltäväksi.

Kuntaliiton koordinoimassa ammatillisen koulutuksen kuntataustaisten järjestäjien Areena-verkostossa on pohdittu uutta kuntouttavan opetuksen mallia vastaamaan opiskelijoiden tuen tarpeisiin, kertoi neuvottelupäivien puheenvuorossaan Kuntaliiton erityisasiantuntija Essi Ratia.

Kyseessä olisi uusi polku oppivelvollisuuden laajentamisen yhteydessä käyttöön otetun tutkintokoulutukseen valmentavan tuva-koulutuksen rinnalle.Kuntouttavassa opetuksessa yhdistettäisiin hyvinvointialueiden palveluita, työpajatoiminnan sisältöjä sekä ammatillista koulutusta.

Viesti kentältä on ollut selvä: oppivelvollisuuden laajentaminen on tuonut esiin opiskelijoiden moninaiset tuen tarpeet ammatillisessa koulutuksessa, Ratia sanoi.

Aloite mallin valmistelun aloittamisesta on annettu huhtikuussa 2024 silloiselle opetusministerille Anna-Maja Henrikssonille.

Essi Ratian mukaan ajatus mallista on resonoinut hyvin koulutuksen järjestäjien kentällä.

- Edelleen viikoittain saan viestiä, että tällaiselle olisi tarvetta ja miten ehdotus on etenemässä.

Tiukka aikataulu isolla uudistuksella

Hallituksen esitys esi- ja perusopetuksen oppimisen ja koulunkäynnin tuen uudistuksesta on annettu eduskunnalle. Esityksen mukaan lakimuutokset tulisivat voimaan pääsääntöisesti 1.8.2025 alkaen. Osana uudistusta muutetaan myös esi- ja perusopetuksen sekä perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteita.

Mittavan lakipaketin toimeenpanon aikataulusta tulee opetuksen järjestäjille äärimmäisen tiukka.

Public link

Please use the above public link if you want to share this noodl on another website.