Liikenne- ja viestintäministeri Ranne: Tietyömailla urakoidaan ennätyksiä ja vahvistetaan Suomea

Hallituksen panostukset perusinfraan näkyvät nyt jokaiselle Suomen teillä liikkuvalle. Tiestön kunto on heikentynyt koko 2000-luvun ajan, ja nyt viimeinkin tähän miljardiluokan ongelmaan haetaan ratkaisuja jalat maassa ja faktat edellä. Suomen liki 80 000 kilometrin pituisen maantieverkoston 2,5 miljardin euron korjausvelan ja huonokuntoisten teiden määrän kasvu saadaan pysäytettyä, kun teitä päällystetään vuosittain 3 500-4 000 kilometriä.

Alun perin hallitusohjelmassa korjausvelkaan varattiin erillinen 520 miljoonan euron potti, mutta summa saatiin nostetuksi nyt keväällä 570 miljoonaan euroon. Teiden korjaamiseen käytettävää summaa tullaan kasvattamaan tästä edelleen, kertoo liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

- Viime hallituksen aikana ei autoilijoista piitattu ja huonokuntoisten teiden määrä kasvoikin lähes 2 000 kilometriä. Tämä hallitus tekee päinvastaista liikennepolitiikkaa, laskee polttoaineiden verotusta, hillitsee autoilun kustannusten nousua ja satsaa nykyisen tiestön parantamiseen.

Tämän kesän tavoitteena on 4 000 kilometriä uutta asfalttia, jonka lisäksi alempaan tieverkkoon tehdään täsmäkorjauksia ja uusien, merkittävien tiehankkeiden toteuttaminen alkaa. Tietyömailla urakoidaan siis ennätystahtia, työllistetään suomalaisia, parannetaan turvallisuutta ja vahvistetaan taloutta tämän hallituskauden aikana useilla miljardeilla euroilla.

Korjausvelan kimppuun käydään koko Suomessa

Itä- ja Keski-Suomessa päällystetyömailla kierrosta tekevä ministeri Ranne on silminnähden tyytyväinen näkemäänsä. Tietyömailla paiskitaan ahkerasti töitä ja rakennetaan Suomen taloutta, turvallisuutta ja tulevaisuutta. Tämä kesä on Ranteen mukaan malliesimerkki siitä, miten Suomen tiestöä pitäisi laittaa kuntoon joka vuosi.

- Tavoitteena on oltava ensimmäiseksi korjausvelan kasvun pysäyttäminen ja tämän jälkeen velan vähentäminen koko Suomessa. Erityisen tyytyväinen olen siitä, että panostuksia pystytään tänä kesänä kohdentamaan merkittävästi myös keskivilkkaalle ja vähäliikenteisemmille tieosuuksille.

- Pelkästään Itä-Suomessa päällystetään yli 800 km ajorataa ja määrä on suurin lähes 20 vuoteen, Ranne iloitsee.

Nyt on aika rakentaa

Tänä vuonna korjausvelan taittamiseen ohjataan lisärahaa kaiken kaikkiaan 250 miljoonaa euroa. Tavoitteena on maksimoida myös tulevina vuosina rahat korjausvelan taklaamiseen, jotta liikenne olisi sujuvaa ja turvallista koko Suomessa. Näköpiirissä ei ole rakentamiskustannusten tai bitumin hinnan laskua, joten urakka-aikataulujen venyttäminen tai hankkeiden siirtäminen eteenpäin ei Ranteen mukaan ole järkevää vaan nyt on rakennettava.

- Urakointi vahvistaa taloutta ja turvallisuutta ja rakentamisen aika on juuri nyt! Alun perin hallitusohjelmassa korjausvelkaan varattiin erillinen 520 miljoonan euron potti, mutta summa saatiin nostetuksi nyt keväällä 570 miljoonaan euroon. Teiden korjaamiseen käytettävää summaa tullaan kasvattamaan tästä edelleen, vakuuttaa Ranne.

Merkittäviä investointeja tulossa

Korjausvelan taittamisen ohella hallitus toteuttaa merkittäviä liikenneinvestointeja, joiden painotus on tiestössä.

- Jopa 90 prosenttia tonneista ja myös pääosa kansalaisista liikkuu teillä nyt ja tulevaisuudessa. Teemmekin merkittäviä painopistemuutoksia raiteilta kumipyörille. Teiden kuntoa parannetaan asfalttiurakoiden lisäksi lukuisilla uusilla tiehankkeilla. Vt15 Kotka-Kouvola, Vt12, Vt5 sekä Vt21 kehittäminen ovat esimerkkejä painopisteen muutoksesta. Nämä merkittävät tieinvestoinnit vahvistavat koko Suomen taloutta, turvallisuutta ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä.

- Urakat työllistävät ja luovat suomalaiselle elinkeinoelämälle, teollisuudelle ja ammattiliikenteelle paremmat puitteet kasvaa ja menestyä. Nyt tehtävät panostukset näkyvät konkreettisesti myös rakennusalan työllisyydessä. Tietyömailla työllistyy vuosittain tuhansittain suomalaisia maamme rakentajia, Ranne muistuttaa.

Liikenneinfran rahoitus kestävälle tasolle

Suomen liikenneinfran rahoitus on ollut epävarmaa, epätasaista ja riittämätöntä jo vuosikymmeniä. Ranteen mukaan tämä ei voi jatkua, sillä koko Suomen kattavan turvallisen, toimivan ja kestävän liikennejärjestelmän ylläpito ja kehittäminen eivät onnistu ilman riittävää rahoitusta.

Tähänkin ongelmaan hallitus hakee liikenne- ja viestintäministeriön johdolla ratkaisuja erityisesti kahdella isolla uudistuksella. Liikenne 12 -työssä eli koko Suomen liikennejärjestelmäkokonaisuuden päivittämisessä huomioidaan muuttunut toimintaympäristö ja luodaan puitteita kestävälle talouskasvulle ja tasaiselle infrarahoitukselle. Suunnitelman tavoitteena on turvallinen, toimiva ja kestävä liikennejärjestelmä koko Suomeen.

Toinen merkittävä menossa oleva työ on liikenteen verotuksen ja rahoituksen kokonaisuudistus, jossa haetaan rahoitusratkaisuja myös vakaalle infrarahoitukselle.

- On tärkeää selvittää, miten tieliikenteestä kerättävät verotulot voitaisiin kohdistaa vaikuttavasti nimenomaan tiestön kunnosta huolehtimiseen ja parantamiseen. Tarkoituksena on löytää ratkaisuja, joilla varmistetaan infran rahoitus tulevaisuudessa. On kansantalouden ja koko liikennesektorin kannalta kriittistä, että rahoitus on riittävää ja vakaata, eikä vuosien välillä poukkoilla kuten valitettavan usein on ollut tapana, Ranne painottaa.

SUOMEN UUTISET

Public link

Please use the above public link if you want to share this noodl on another website.