11/19/2024 | Press release | Distributed by Public on 11/19/2024 02:15
Miten metsäalan uudistumista voi edistää ja mistä syntyy kilpailukykyä? Mitä osaamista tulevaisuudessa tarvitaan? Miten ennakoinnilla ja monitieteisellä yhteensovittamisella kehitetään uudistuvaa metsäalaa? Muiden muassa näistä kysymyksistä keskusteltiin perjantaina 15.11.2024 Joensuussa pidetyssä keskustelutilaisuudessa.
Tilaisuuden avasi ohjelmajohtaja Mikko Kurttila Luonnonvarakeskuksesta.
"Kansallisen metsästrategian osalta ydinkysymys on, kuinka sovitamme yhteen ihmisen, talouden ja ympäristön tulokulmat paitsi vastuullisesti, myös tehokkaasti. Tärkein keino on tiedolla johtaminen, jolla vahvistetaan metsäalan osaamista. Avainasemassa ovat poikkitieteellisyys ja tiivis yhteistyö eri toimijoiden kesken", Kurttila korosti.
Itä-Suomen yliopiston metsäbiomassojen ja -energian professori Blas Mola nosti esille Suomen valtavan kehityksen tietotekniikan ohella metsätieteiden alalla. Mola pitää Suomea metsäalan edelläkävijänä, jonka kokemusta ja tietoa metsistä myös kansainväliset toimijat kuuntelevat.
Hän piti tärkeänä, että Suomi pysyy alansa huipulla myös tulevaisuudessa poikkitieteellisten yhteistyön avulla. Mola muistutti ilmastonmuutoksen luovan merkittävän uhan myös Suomen metsille esimerkiksi kuivuuden ja tuhohyönteisten vuoksi.
Keskustelun vetäjänä toimi MMM:n metsä- ja biotalousyksikön päällikkö, metsäneuvos Erno Järvinen. Järvinen haastoi yleisön pohtimaan, mistä syntyy uudistumista ja kilpailukykyä. Panelisteilta hän pyysi lisäksi näkemyksiä tulevaisuuden metsäosaajien riittävyydestä.
Paneelikeskustelussa olivat mukana Helsingin yliopiston apulaisprofessori Mirja Mikkilä, Arbonautin toimitusjohtaja Tuomo Kauranne, Sahateollisuus ry:n yhteiskuntasuhdepäällikkö Anniina Kostilainen sekä metsätieteiden opiskelija Arttu Mäkelä Itä-Suomen yliopistosta.
Keskustelussa pureuduttiin kysymyksiin metsäalan tulevaisuudesta, julkisen sektorin roolista metsäalan uudistumisessa sekä siitä, kuinka metsäalan suosiota saadaan nostettua niin kotimaisten kuin kansainvälistenkin työntekijöiden silmissä.
Panelistit katsovat suomalaisen metsäalan tulevaisuuteen luottavaisesti ja uskovat, että metsäala tulee selviämään tulevaisuuden haasteista. Muutoksia metsäalalla on tehty ennenkin ja niitä on pakko tehdä myös tulevaisuudessa. Vanhat mielikuvat, joissa metsäala mielletään yhtenäiseksi kentäksi, on panelistien mukaan unohdettava ja meidän täytyy panostaa uusiin innovaatioihin ja kansainvälisyyteen. Muutoksen nopeuttamiseksi vanhat tottumukset ja alan sisäiset kiistat on saatava selvitettyä, jotta voidaan keskittyä poikkitieteelliseen yhteistyöhön tulosten saavuttamiseksi.
Julkisen sektorin osuudesta metsäalan uudistumisessa panelistit olivat samaa mieltä sääntelyn tarpeesta. Alan sisäisen hallinnan lisäksi sääntelyn avulla voidaan taata vastuullinen ja kestävä metsän käyttäminen, sekä panostaa laajemmin ja tehokkaammin myös kansainvälisille markkinoille.
Puurakentamisen määrän nostaminen, alan ulkomaisen yhteistyön kehittäminen sekä kestävään metsänkäyttöön panostaminen ovat avainkeinoja suomalaisen metsäalan elinvoimaiseen tulevaisuuteen.
Poikkitieteellisyyden korostaminen metsäalalla nousi myös keskustelussa keskiöön. Eri tieteenalojen, julkisen sektorin sekä yritysten tiivis yhteistyö on yhä tärkeämpää. Panostamalla metsäalan opiskelijoihin sijoitetaan myös tulevaisuuteen, jossa uuden sukupolven ammattilaiset löytävät oman paikkansa metsäalalla ja viihtyvät tärkeänä pitämässään työssä. Tämä nähtiin kriittisenä alan työntekijöiden saatavuuden turvaamiseksi.
Tilaisuuden tallenne on katsottavissa tällä sivulla 3.12.2024 saakka.
Kansallinen metsästrategia 2035 ohjaa Suomen metsäpolitiikkaa. Osana strategian toimeenpanoa järjestetään keskustelutilaisuuksien sarja, jossa metsiä ja niiden käyttöä katsotaan eri näkökulmista. Kevään 2025 aikana keskustellaan metsien kasvusta ja elonkirjosta. #KMS2035
Erno Järvinen
metsäneuvos, metsä- ja biotalousyksikön päällikkö
maa- ja metsätalousministeriö
[email protected]
+358 295 162 150