OP Cooperative
OP Cooperative
07/02/2024 | Press release | Distributed by Public on 07/01/2024 23:20
Taas sitä on liikkeellä – ovatko flunssat nykyisin ympärivuotisia epidemioita?
Flunssat tuntuvat jylläävän väestössä koko ajan sen sijaan, että tartunnat keskittyisivät tiettyyn vuodenaikaan. Osaatko tunnistaa erityyppiset flunssaoireet ja hoitaa niitä oikein?
Teksti Tiina Tuppurainen
Julkaistu 2.7.2024
Flunssaa tuntuu liikkuvan päiväkodeissa, kouluissa ja työpaikoilla jatkuvalla syötöllä. Ovatko epidemiat muuttuneet ympärivuotisiksi vai tuntuuko vain siltä?
- Kyllä se on edelleen vain fiilis. Meidän datamme mukaan lääkärissä käyneiden asiakkaiden flunssamäärät noudattavat selkeästi vuodenaikavaihtelua, sanoo yleislääketieteen erikoislääkäri Tiina Määttä Pihlajalinnasta.
Koska testausta tehdään enää vain riskiryhmillä, useimmiten ei tiedetä, onko kyseessä korona.
Flunssakausi noudattelee kouluvuoden kestoa, eli se ulottuu syksystä kevääseen. Pahimmat huiput osuvat tammi-helmikuulle ja elo-syyskuulle. Influenssakauden kesto vaihtelee, mutta yleensä se alkaa loka-marraskuussa ja on pahimmillaan alkuvuodesta.
Syytä kausivaihteluun ei tiedetä, mutta yksi syy tartuntapiikkeihin on todennäköisesti se, että ihmiset kokoontuvat Suomessa talvella enemmän ahtaisiin sisätiloihin kuin kesällä.
Korona on yksi virus muiden joukossa
Sen sijaan vuodessa ei ole selvää koronakautta, vaan sitä esiintyy ryppäinä eri aikoina vuodesta. Siitä on tullut yksi tavallisista ylähengitystieviruksista. Koska testausta tehdään enää vain riskiryhmillä, useimmiten ei tiedetä, onko kyseessä korona.
- Tiedetään, että siihen pätevät samat hoito-ohjeet kuin muihinkin flunssiin.
Heikko vastustuskyky voi toki tehdä koronasta vaikeankin taudin. Mutta onko pandemia heikentänyt kaikkien vastustuskykyä?
Kyse on myös psykologiasta: jos ei ole kahteen vuoteen sairastanut, oireet voivat tuntua aiempaa pahemmilta.
- Kyllähän viruksia liikkui selkeästi vähemmän, kun noudatettiin sosiaalista eristäytymistä ja hyvää käsihygieniaa ja käytettiin maskeja. Kun viruskuormaa on vähemmän, tavallinen flunssa voi olla normaalia rajumpi.
Toisaalta kyse on myös psykologiasta: jos ei ole kahteen vuoteen sairastanut, oireet voivat tuntua aiemoaa pahemmilta.
Nykyisin virusaltistus alkaa olla ihmisillä jo samalla tasolla kuin ennen koronaa, kun rajoituksista on luovuttu.
Flunssaa vai allergiaa?
Kesällä flunssamaisten oireiden syy voi olla myös allergia. Ei tosin silloin, jos niihin liittyy korkea kuume.
Flunssan hoitokeinot ovat vuodenajasta riippumatta samat: lepo, kuumelääkkeet ja paikallisvalmisteet, kuten nenäsumute ja kurkkutabletit. Virusperäiseen flunssaan ei ole parantavaa hoitoa, joten lääkkeet lähinnä lievittävät oireita. Koronaa ja influenssaa voi toki ehkäistä rokottein.
Jos kyse on bakteeriperäisestä sairaudesta, siihen tepsii usein vain antibiootti. Bakteeriperäisiä tauteja voivat olla esimerkiksi nielutulehdus, poskiontelontulehdus ja keuhkokuume.
Tietoisuus antibioottiresistenssistä on lisääntynyt.
Bakteeria on syytä epäillä, jos yleisvointi on huono, olo tuntuu tavallista kipeämmältä ja kuumetta on useana päivänä.
Virusperäisissä flunssissa antibiooteista ei ole hyötyä.
- Tietoisuus antibioottiresistenssistä ja siitä, miten antibiootit tuhoavat suoliston hyviä bakteereita, on lisääntynyt. Mutta jos lääkäri suosittelee antibiootin aloittamista bakteeritautiin, sitä ei kannata jättää ottamatta.
Flunssan ehkäisyssä yksi keino ylitse muiden
Tärkein keino flunssan ennaltaehkäisyyn on käsihygienia. Käsiä pitää pestä saippualla 20 sekunnin ajan sormien välejä unohtamatta. Huuhtelunkin tulisi kestää 20 sekuntia.
- On kiinni viruksesta ja sen määrästä pinnalla, kuinka nopeasti se lähtee. Norovirus tarttuu pienestäkin määrästä.
Jonkin verran viruksille ja bakteereille on hyväkin altistua. Määttä pitää käsienpesua tärkeämpänä keinona ehkäistä flunssaa kuin sitä, että välttää koskemasta julkisten tilojen pintoihin paljain sormin.
On hyvä muistaa ja tolkuttaa lapsillekin, että flunssassa ei saa urheilla.
Toisaalta aina käsienpesumahdollisuutta ei ole. Onko silloin syytä lotrata käsidesiä?
- Holtiton käsidesin käyttö ei ole järkevää, mutta jos samoilla käsillä aikoo syödä, on desiä hyvä käyttää.
Jos tiedossa on tärkeät juhlat, voi hygieniaan kiinnittää tavallista enemmän huomiota.
On hyvä muistaa ja tolkuttaa lapsillekin, että flunssassa ei saa urheilla. Se voi aiheuttaa hengenvaarallisen sydänlihastulehduksen myös lapselle tai nuorelle.