Tekoäly muuttaa yhteiskunnan, aivot ja ihmisyyden

Juttu on julkaistu Yliopisto-lehdessä 7/2024.

Aikaa ajatella. Se on toive, joka uudelle teknologialle aina esitetään. Jos koneet tekevät tylsät hommat, ihminen voi keskittyä tärkeämpään, esimerkiksi ajatteluun.

Nyt olemme kuitenkin ulkoistamassa tekoälylle juuri ajattelua ja muita luovia askareita. Tekoäly lukee ja kirjoittaa, piirtää ja säveltää. Kohta se ratkoo oikeusjutut, diagnosoi potilaat, koodaa järjestelmät ja suunnittelee rakennukset. Jos tekoäly ottaa haltuun ihmisyyden perinteiset näyttämöt, mikä jää ihmisen osaksi?

Ihmisellä on luontainen pyrkimys elämän helpottamiseen - silloinkin, kun se ei ole meille hyväksi. Lihaksemme ovat jo surkastuneet arkiliikunnan puutteessa. Käykö aivoille samoin?

Tilanne ei ole niin paha, uskoo käytännöllisen filosofian tutkijatohtori Pii Telakivi. Aivot muuttuvat sen mukaan, miten niitä käytetään. Muisti ja laskutaitokaan eivät ole apuvälineiden myötä hapertuneet, vaan muuttaneet muotoaan.

- Platonin mukaan Sokrates valitti, että kirjoitustaito tuhoaa muistin. Näin ei käynyt, vaan kirjoitustaito tukee ajattelua ja muistia. Samoin tekoälysovelluksia voi käyttää ajattelun apuna.

Sokrateen huolistakin tiedämme vain siksi, että Platon kirjoitti ne muistiin.

Perustaidot yhä tarpeen

Ihminen on taipuvainen menemään sieltä, missä aita on matalin. Usein se onkin järkevää.

- Aina ei kuitenkaan osata arvata, mitkä tylsiltä tuntuvat asiat ovat olennaisia hyvinvoinnille ja oppimiselle. On huolestuttavaa, jos ajattelun perustaidot jäävät kehittymättä tekoälyn liiallisen käytön takia, Telakivi toteaa.

Mitä ajattelu on? Ainakin muistamista, oppimista, päätöksentekoa, ongelmanratkaisua, kielenkäyttöä, tunteita ja havainnointia.

- Muistiin ja oppimiseen tekoälyn käyttö voi vaikuttaa sekä hyvässä että pahassa. Havainnoinnissa, ongelmanratkaisussa ja kielenkäytössä siitä voi saada hurjasti apua.

Kriittinen ajattelu tekoälyltä kuitenkin puuttuu. Arviointikyky taas on käymässä ihmisille yhä tarpeellisemmaksi. Voi käydä niinkin, että tekoäly tekee ihmiset entistä kriittisemmiksi, Telakivi arvioi.

Hermoyhteydet kuntoon

Metsäpolku umpeutuu, jos sillä ei ole kulkijoita. Samalla tavalla hermoyhteydet aivoissa haalistuvat tai vahvistuvat sen mukaan, miten niitä käytetään. Voimme luoda uusia yhteyksiä ja menettää vanhoja.

- Aivotoiminta ja keskittymiskyky eivät kehity täyteen potentiaaliinsa ilman harjoitusta, sanoo psykologian tohtori Mona Moisala.

Taksikuskeilta on mitattu aivoista paljon harmaata ainetta suunnistamiseen ja navigointiin liittyviltä alueilta. Jos aina turvautuu karttasovelluksiin, nämä aivoalueet jäävät heikommiksi.

Mitä nuoremmasta ihmisestä on kyse, sitä tärkeämpää on, että aivot saavat herkkyyskauteen sopivia virikkeitä. Se vaatii välillä tylsääkin ajattelutyötä. Lukiolainen voi ulkoistaa esseen teon ChatGPT:lle, mutta silloin hän kehittää ChatGPT:tä, ei omia aivojaan.

Tekoäly tarvitsee valvojakseen ja käyttäjäkseen asiantuntijan, joka pystyy tarkastamaan, onko lopputulos kunnollinen. Kuinka asiantuntijoita kasvaa, jos jo opiskeluaikana luotetaan tekoälyyn ja asiantuntemusta hiova vaihe jää pois?

Iäkkäät ihmiset puolestaan tarvitsevat virikkeitä, jotta aivojen hermoyhteydet säilyvät. Siitä on apua, jos muistisairaus iskee.

Ilman pinnistelyä aivot eivät kehity

Voimme antaa tekoälyn tehtäväksi asioita, joihin ihmisaivot eivät pysty. Voimme myös korvata töitä, joihin ihmisaivot pystyvät ja säästää näin aikaa.

- On ollut ruusuinen ajatus, että teknologia vapauttaisi ihmisille aikaa. Näin ei toistaiseksi ole käynyt, koska haalimme aina lisää hommia. Pelkään, että tekoälyn myötä tämä vain kiihtyy ja ihmiset kuormittuvat yhä enemmän, Moisala sanoo.

Jos aikaa todella vapautuu, mitä sillä tehdään? Ihmisten ajasta kamppailee muun muassa sosiaalinen media.

- Sosiaalisen median alkuvaiheissa ei ymmärretty, miten niiden algoritmit vaikuttavat.

Nyt vasta huomataan, etteivät ne tee hyvää mielenterveydelle ja keskittymiskyvylle. Pullon henki on kuitenkin jo ulkona. Siksi tekoälysovelluksia ja niiden vaikutuksia pitäisi miettiä jo etukäteen.

Moisalaa arveluttaa myös se, että kun ajattelua ulkoistetaan, aivoja kehittävä ponnistelu jää pois. Juuri se on tehnyt meistä ihmisiä. Ilman pinnistelyä aivosolujen välisten yhteyksien verkosto voi köyhtyä.

Suurempi mullistus kuin internetin tulo

Muutaman viime vuoden aikana tekoälyjärjestelmät ovat kehittyneet niin, että ne osaavat tulkita luonnollista kieltä ja antaa vastauksia. Se avaa mahdollisuuksia sekä uusiin palveluihin että huijauksiin.

Tilannetta ei voi täysin verrata edes internetin tuloon, arvioi tietojenkäsittelytieteen professori Sasu Tarkoma.

Tekoälyjärjestelmät mullistavat jo viiden vuoden sisällä teollisuuden ja yhteiskunnan, uskoo Tarkoma. Niistä voi myös seurata merkittävää eriarvoistumista osaamisessa ja taloudellisessa asemassa.

- Emme voi luottaa siihen, että tekoälyjärjestelmät toimisivat oikein tai että niitä käytettäisiin oikein. Tarvitaan mekanismeja ja sääntelyä, jotka varmistavat sen. Tarvitaan myös ihmisten kouluttamista käyttämään järjestelmiä.

Luottamus toisiin rapistuu

Tekoälyn tekemiä valokuvia ja videoita on jo vaikeaa ellei mahdotonta paljaalla silmällä erottaa aidoista. Aina on syytä epäillä huijausta. Toisaalta nolot aidot videot on mahdollista kuitata huijauksiksi.

Hongkongissa tapahtui tänä vuonna tekoälyn avulla tehty suuri varkaus. Rosvo esiintyi videoneuvottelussa pankkivirkailijan esimiehenä ja kollegoina ja taivutteli tämän siirtämään yli 20 miljoonaa euroa tileilleen.

Kun omiin silmiinsä ja korviinsa ei enää voi luottaa, voi olla, että luottamus toisiin heikkenee. Tarkoma olettaa, että syntyy uusi teollisuudenala, joka keskittyy tiedon varmistamiseen. Tarkastamisen merkitys kasvaa, ja varmentaminen on kallista.

- Mihin voi luottaa, kun kvanttitietokone purkaa salaukset ja tekoäly väärentää kaiken? Yhteiskunta ei ehkä ollut valmis näin kyvykkääseen tekoälyyn, joka voi huijata pyynnöstä.

Ihmisen tarpeeseen

Sasu Tarkoman mukaan pitäisi pyrkiä ihmiskeskeiseen tekoälyyn, joka kehitetään ihmisen tarpeista lähtien ja jossa ihminen on vastuussa koko prosessista.

Samoilla linjoilla on myös Pii Telakivi: tekoälysovelluksilla pitäisi ratkaista olemassa olevia ongelmia. Yleensä kuitenkin etusijalla on markkinatalouden näkökulma, hän harmittelee.

- Teknologiayhtiöt tuovat markkinoille sovelluksia, joihin kaikki sopeutuvat, oli niille tarpeita tai ei. Alamme toimia niiden edellytysten mukaan, eikä kukaan kohta enää muista, mistä kaikki alkoi ja miksi olemme päätyneet tällaisiksi. Sosiaalisen median kanssahan kävi juuri näin.

Teknologia on muuttanut ihmistä teollisesta vallankumouksesta lähtien. Suuri loikka tapahtui älypuhelinten tullessa.

- On eri juttu, jos katsoo sometilejään kerran päivässä läppäriltä kuin jos ne ovat koko ajan taskussa tai jopa kädessä, Telakivi sanoo.

Aivoille pitäisikin antaa tarpeeksi laitteetonta aikaa. Sitä, ettei ole koko ajan syötteiden äärellä, vaan menee vaikka kävelemään luontoon ja rauhoittaa mielensä.

Vahdin hommaa

Parin viime vuoden aikana tekoäly on alkanut vaikuttaa luovien alojen töihin. Aikaisemmin automatisaatio on käynyt läpi teollisuuden ja vähentänyt tehdastyötä. Sitä ennen teollinen tuotanto teki saman käsityöläisyydelle.

- Vapaa taide tuskin tuhoutuu. Siihen liittyy niin voimakkaasti merkitys, jota taiteilija välittää. Sen sijaan kaupallisen sisällön luomisessa työtehtävät muuttuvat, Telakivi sanoo.

Voi olla, että tulevaisuuden tehtävistä suuri osa on tekoälyn komentamista ja sen sotkujen selvittämistä. Se ei välttämättä tunnu yhtä mielekkäältä kuin oman kädenjälkensä näkeminen ja prosessin hallitseminen alusta loppuun.

Teollisuudessa ihmisen tehtävänä on jo kauan ollut teknologian valvominen. Vähemmän tiedetään siitä, miten ihmisen ja tekoälyn yhteistyö sujuu tietotyössä niin, että ihminen tunnistaa vikatilanteet.

- Siihen saatetaan tarvita useampi ihminen ja useampi tekoälyjärjestelmä. Voi olla, että organisaatioissa pitää olla kokonaisia tiimejä varmistamassa toimintaa, pohtii Tarkoma.

Löytyykö kaikelle tekoälyn suoltamalle sisällölle kuluttajia? Ihmiset lukevat yhä vähemmän, ja kun verkossa olevien tekstien määrä moninkertaistuu, voi käydä niin, että niitä lukee vain tekoäly itse.

Uudelle tasolle

On kuitenkin töitä, joissa ihmiset ovat olleet huonoja, kuten vaikkapa havainnointi, datan keruu ja laskeminen. Niissä tekoäly voi nostaa meidät uudelle tasolle. Ihmisen digitaaliseen maailmaan kytkevät implantit ovat jo ihmiskokeissa, ja humanoidirobotteja testataan.

Sasu Tarkoma näkee tekoälyssä suuria mahdollisuuksia myös tieteelle. Automatisoidut laboratoriot ja kokeet voivat johtaa läpimurtoihin esimerkiksi lääketieteissä ja farmasiassa. Näin ihmisen elinikä voi pidentyä ja toimintakyky parantua.

- Toisaalta ei ole selvää, että tulokset jakautuvat demokraattisesti, Tarkoma toteaa.

Kuten useimmat ihmisen elämää helpottavat apuvälineet, tekoäly on melkoinen energiasyöppö. Se saattaa kannustaa puhtaan energian kehitystyöhön - tai lisätä kysyntää fossiilisille polttoaineille.

Ihmisyys muuttuu

Tekoäly voi olla hyvä apuri päätöksentekijälle. Riskinä on kuitenkin, että siihen alkaa luottaa liikaa. Luottamus omaan kykyyn tehdä päätöksiä voi heikentyä.

- Missä menee raja hallinnan tunteen ja manipuloitavana olemisen välillä? Kun käyttää laitetta, kokeeko hallitsevansa sitä, vai toisinpäin, Telakivi kysyy.

- Meistä tulee parempia komentamaan tekoälyä, mutta ehkä samalla menetetään jotain. Tämä on tärkeä tutkimuksen paikka, sanoo puolestaan Tarkoma.

Onko jokin olennainen ihmisyyteen liittyvä ominaisuus katoamassa? Olenko, jos en enää ajattele itse?

- Olemassaolo ja ajattelu eivät lakkaa, mutta ne voivat muuttaa muotoaan ja silloin ihmisyyskin muuttaa muotoaan, Telakivi vastaa.

Oivaltaminen omilla aivoilla antaa myös elämänsisältöä. Ei luovuta ymmärtämisen ilosta, minkälaisiksi sitten muutummekaan.

Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.

Sillä on merkitystä, missä päin maailmaa tekoäly sijaitsee ja missä se on kehitetty. Tekoälyt ovat erilaisia, ja eroihin vaikuttavat kulttuurit ja arvopohjat, joille ne rakennetaan.

Tällä hetkellä tekoälykehityksen kärjessä ovat suuret yritykset, jotka voivat päättää, kenen kanssa tekevät yhteistyötä ja sanoa sopimuksensa irti, milloin haluavat.

Seitsemän suurinta teknologiajättiä ovat amerikkalaisia. Niiden yhteenlaskettu markkina-arvo on samaa luokkaa kuin Saksan, Ranskan, Iso-Britannian ja Italian yhteenlasketut bruttokansantuotteet.

- Olemme menettäneet jo digitaalisen infran. Valtaosa digipalveluista on EU:n ulkopuolella. Jatkossa tekoälypalvelutkin varmaan ostetaan muualta. EU ei ole ollut kovin hyvä luomaan uutta liiketoimintaa teknologia-alalle, sanoo professori Sasu Tarkoma.

Se merkitsee suurta tulonsiirtoa Euroopasta Yhdysvaltoihin. Kiriminen ei ole helppoa, vaikka tekoälyä kehitetään Euroopassa ja Suomessakin. Tekoäly vaatii suuria investointeja, joiden arvo liikkuu sadoissa miljardeissa euroissa.

Suomalaisilla on etunaan maailman suurimpiin kuuluva julkinen supertietokone Lumi, joka sijaitsee Kajaanissa. Lumilla on kymmenentuhatta tekoälypiiriä. Meta puolestaan varasi hiljattain käyttöönsä 600 000 tekoälypiiriä.

Geopoliittisen kilpailun ytimessä olevien piirilevyjen alkutuotantoa hallitsevat Etelä-Korea ja Taiwan. Se osoittaa, että erityisosaamisen avulla suurvaltojen ulkopuolellakin voi pärjätä.

Tarkoma panee toivonsa myös tekoälyn avoimeen lähdekoodiin, joka on lähtenyt vauhdikkaasti liikkeelle. Se mahdollistaa läpinäkyvyyden ja sen, että kaikki pääsevät mukaan kehitystyöhön.

- On tärkeää, että olemme mukana kehittämässä teknologiaa yhteiskunnan tarpeista yhteiskuntaa varten ja pystymme hyödyntämään opit ja tulokset myös liiketoiminnassa

27.9.2024

Reetta Vairimaa

• Ihmisten teknologia

Jaa tämä uutinen