Kuukauden esine: Turkulainen muotikauppiatar Hulda Winge ja hänen palkittu viittansa

Winge oli siihen aikaan yhtä kuin Pariisi Turun seurapiirinaisille

01.07.2024

Kukkuu kokoelmista!

Museon kulttuurihistoriallisessa esinekokoelmassa on taidokkaasti mustasta silkkisametista ommeltu naisen viitta. Pyöreäksi leikatussa päällystakissa, eli rotundassa, on mustalla silkillä kirjailtu näyttävä uusrokokootyylinen koristelu ja sen helmaa reunustaa leveä, hapsullinen nyöripitsi.

Viitta on jo runsaat 150 vuotta vanha, mutta uudenveroinen. Museon luettelo sisältää tiedon, että viitan on valmistanut eräs Hulda Winge. Kuka Hulda Winge oikein oli ja miksi viitta näyttää käyttämättömältä?

Digitaalisesta sanomalehtiaineistosta Hulda Winge löytyy nopeasti. Ensimmäinen maininta on vuodelta 1868. Winge tiedottaa lehti-ilmoituksessa tekevänsä ompelutöitä sekä koneella että käsin. Myöhemmistä ilmoituksista käy muun muassa ilmi, että hän valmistaa ja myy "erilaisia rouvasväen kappoja ja päällisvaatteita" sekä muita asuja naisille.

Kirkonkirjoista selviää, että Hulda Winge syntyi Turussa 22.11.1837 ja hänen isänsä oli Turussa toimiva hansikkaan- ja säämiskäntekijä Anders Johan Winge. Käytössä ollut aineisto ei kerro miten naisräätälinä toiminut Hulda Winge päätyi uralleen ja miten hän ammattinsa oppi, mutta kädentaito näyttää periytyneen perheessä.

Hulda Wingen ompelija-ateljee työllisti kolmisenkymmentä taitavaa ompelijatarta ja myös oppilaita. Liike sijaitsi aluksi Richterin tontilla osoitteessa Venäjän Kirkkokatu 1 eli nykyisen Yliopistonkadun päässä. Myöhemmin liike toimi Linnakatu 1:ssä, Eerikin- ja Brahenkatujenkulmassa sekä Aninkaistenkadulla. Winge matkusti myös eri paikkakunnille Suomessa, kuten Poriin, Ouluun, Raumalle ja Vaasaan myymään tuotteitaan ja ottamaan tilauksia vastaan. Vierailuistaan hän ilmoitti ennakkoon paikallislehdissä. Ulkomailta Hulda Winge toi sekä vaikutteita että myyntituotteita.

Turussa takavuosina vaikuttaneita liikenaisia käsitelleessä lehtijutussa vuodelta 1936 (ÅU 18.101936), Hulda Wingeä luonnehdittiin 1800-luvun loppupuolen hienostuneimmaksi "kappaompelijaksi" kaupungissa. Jutun mukaan Turussa "ei tainnut olla yhtään itsekunnioitusta omaavaa naista, jolla ei olisi ollut Wingen valmistamaa päällystakkia. Winge oli siihen aikaan yhtä kuin Pariisi Turun seurapiirinaisille".

Museoon päätyneen viitan Hulda Winge suunnitteli ja valmisti Suomen ensimmäiseen yleiseen teollisuusnäyttelyyn 1876 Helsingissä, missä se sai 1. palkinnon. Tämän jälkeen se oli esillä myös Pariisissa 1878 ja Moskovassa 1882.

Vuonna 1911 Winge lahjoitti palkitun "kappansa" Turun Historiallisen museon eli nykyisen Turun museokeskuksen kokoelmiin. Taitava liikenainen Hulda Winge sulki liikkeensä vuonna 1915 ja eli loppuvuodet ennen kuolemaansa 1922 yhdessä Helene Claessonin kanssa, joka oli ollut 40 vuotta Wingen palveluksessa.

Tietoa kirjoittajasta

• Jaa Facebookissa
• Jaa Twitterissä
• Julkaise tämä LinkedInissä