Anne Salomaa: Miten puhumme työelämästä

Johtamisesta ja työhyvinvoinnista puhutaan mediassa selvästi muita aiheita kielteisemmin. Muuten työelämäkeskustelumme on suhteellisen neutraalia tai jopa myönteiseen kallellaan. Tämä selviää työelämää koskevasta keskustelusta laaditusta mediaselvityksestä. Selvitys on laadittu osana TYÖ2030-ohjelmaa.

TTL;n media-analyysi

Työelämäpuheen laadulla on merkitystä erityisesti nuorten mielikuviin työelämästä ja heijastusvaikutuksia meidän kaikkien työssä jaksamiseen. EK ja jäsenliitot ovat todenneet osana laadittua työturvallisuusstrategiaa, että keskustelun tulisi olla vastuullisempaa ja työn voimavaratekijöitä paremmin huomioivaa. Vastuullinen työelämäpuhe antaa mahdollisimman aidon ja realistisen kuvan työelämästä. Se on ratkaisukeskeistä ja yhteistyötä lisäävää puhetta työelämästä.

Vastuullisen puheen tarkoituksena ei ole lakaista ongelmia maton alle tai estää ongelmista puhumista. Olennaista on se, miten puhumme työelämästä ja millaista mielikuvaa samalla luomme esimerkiksi nuorille työelämästä. Nyt laaditussa selvityksessä arvioinnin kohteena oli kymmeniä tuhansia artikkeleja vuosilta 2019 ja 2023. Niistä 39 prosenttia oli neutraaleja, 36 prosenttia positiivisia ja 25 prosenttia negatiivisia.

Kansainvälisesti vertailtuna ja tutkimusten mukaan meillä on erinomainen työelämä. Siihen suhteutettuna työelämäkeskustelumme voisi olla enemmän positiiviseen kallellaan. Tutkimustieto ja asiantuntijoiden näkemykset voisivat olla vahvemmin esillä työelämästä keskusteltaessa. Työelämäaiheista tehdään paljon tutkimusta ja sen tiedon leviäminen median kautta on tärkeää realistisen työelämäkuvan muodostumiseksi. Kuten selvitys osoittaa, painottuvat yksilöiden kokemukset tällä hetkellä keskustelussa aika paljon.

Herää myös kysymys, miksi puhumme johtamisesta ja työhyvinvoinnista paljon muita aiheita negatiivisemmin? Keskustelussa korostuu usein työn ymmärtäminen vaarallisena ja kuormituksen haitallisuuden korostaminen. Tutkimusten mukaan tärkeä tulevaisuuden työelämätaito on psyykkinen selviytymiskyky ja joustavuus (resilienssi). Se myös vahvistuu sopivalla kuormituksella. Tuoreimmat stressitutkimukset osoittavat, että sillä on ratkaiseva merkitys stressistä seuraaviin vaikutuksiin eli miten kuormitukseen suhtaudumme.

Työelämäkeskustelun vastuullisuudella on erityinen merkitys nuorille, jotka ovat vasta muodostamassa käsitystään työelämästä. Käymällämme työelämäkeskustelulla on todennäköisesti myös roolinsa siinä, että Talous ja nuoret ry:n laatiman tutkimuksen mukaan jopa 37 prosenttia nuorista pelkää työelämän olevan liian kuormittavaa. On perusteltua kysyä, antavatko erityisesti johtamiseen ja työhyvinvointiin liittyvät artikkelit aina rehellisen ja realistisen kuvan työelämästä. Tiettyjen toimialojen osalta kirjoittelu tuntuu olevan erityisen negatiivista ja sillä on varmasti myös heijastusvaikutuksensa.

Eräs henkilö kertoi puheenvuoroa pitäessään kysyneensä noin 200 nuorelta, ovatko he kuulleet omien vanhempiensa puhuvan myönteisesti työelämästä viimeisen kolmen kuukauden aikana. Vain kolme nuorta oli nostanut kätensä ylös. Meistä jokainen voi vaikuttaa siihen, millaista kuvaa välitämme työelämästä nuorille. Yritysten on hyvä myös miettiä eri tapoja työelämäkeskusteluun osallistumiselle. Tehdään muutos yhdessä. Oheinen selvitys toimii hyvänä keskustelun avaajana kohti yhä vastuullisempaa työelämäpuhetta.