OP Cooperative

06/21/2024 | Press release | Distributed by Public on 06/21/2024 03:04

Pirkko ja Jukka laittoivat satavuotiaan puutalonsa myyntiin: ”Täällä on ollut hyvä pöhinä”‍

Kun Pirkko Siitari ja Jukka Järvinen ostivat paritalon puolikkaan Karkkilan Fagerkullasta, he ihastuivat alueen tunnelmaan ja mahdollisuuteen remontoida talosta omannäköinen koti. Kaupan päälle tuli aktiivinen kyläyhteisö.

Teksti Emmi Laukkanen
Kuva Jirina Alanko
Julkaistu 21.6.2024

Jukka Järvinen istahtaa jakkaralle ja sytyttää tulen keittiön vanhaan puuhellaan, jolla kokkailusta on tullut hänelle tuttu ja tärkeä rutiini.

- Tätä tulen uudessa kodissa varmasti kaipaamaan, Järvinen sanoo.

Hän ja puoliso Pirkko Siitari ovat asuneet satavuotiaassa paritalossa Karkkilan Fagerkullassa reilut kaksikymmentä vuotta. Fagerkulla on osa Högforsin historiallista ruukkialuetta, ja se on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.

Jukka Järvinen arvelee ikävöivänsä tulevassa kodissaan vanhan talon puuhellaa.

Nyt satavuotias puutalokoti on myynnissä, ja pariskunnalla on edessä muutto 1970-luvun rivitaloon Lohjalle. Siellä heitä odottaa nykyistä pienempi piha sekä lyhyempi matka lasten ja lapsenlasten luo Helsinkiin ja Kirkkonummelle.

- Olemme miettineet jo muutaman vuoden ajan, että vanhemmiten olisi kiva saada vähän helppohoitoisempi asunto. Tulevassa kodissamme taloyhtiö hoitaa paljon asioita. On sukupolvenvaihdoksen aika, Siitari sanoo.

Yhteisö pitää huolta

Siitari ja Järvinen kutsuvat Karkkilaan muuttoa leikkisästi vahingoksi. Parikymmentä vuotta sitten he olivat sunnuntaiajelulla ystävien kanssa, jotka etsivät asuntoa maaseudulta. Vastaan tuli alkuperäisessä kunnossa oleva paritalo Fagerkullan historialliselta alueelta.

Talossa ei ollut sähköä eikä juoksevaa vettä. Piha oli niin täynnä puita, ettei naapuriin näkynyt. Suoraan kuistin edessä kasvoi kuusi.

Naapureilta sai aina apua, oli kyseessä sitten kissanhoito, talkoot tai kukkien kastelu.

Siitä huolimatta kauppoja alettiin hieroa.

- Ihastuimme isoon pihaan ja taloon, jonka saisi remontoida mielensä mukaan. Ihastuimme myös valtavan kauniiseen alueeseen, sillä tulimme tänne keskellä hehkeintä kesää. Saimme kaupan päälle kyläyhteisön, Siitari sanoo.

Kun Siitari ja Järvinen tulivat katsomaan taloa ensimmäisen kerran, puutarha oli niin metsittynyt, ettei naapuriin nähnyt. Alueen tunnelma teki heihin silti vaikutuksen. "Naapurit ovat olleet tosi kivoja. Täällä on ollut hyvä pöhinä", Järvinen sanoo.

Pariskunta muutti Karkkilaan Helsingistä, ja yhteisön merkitys kirkastui heille pikkuhiljaa. Naapureilta sai aina apua, oli kyseessä sitten kissanhoito, talkoot tai kukkien kastelu. Myös asiantuntija-apua oli tarvittaessa saatavilla.

Kun lapset olivat pieniä, lähellä asui muitakin lapsiperheitä. Kouluun oli lyhyt ja turvallinen kävelymatka.

- Lapset eivät pystyneet tekemään mitään ilman, että joku rekisteröi sen. Aina joku tsekkasi, missä he menivät, Järvinen sanoo.

Omenankukkajuhlia ja pihakirppiksiä

Idyllinen Fagerkullan alue on rakennettu 1920-luvulla läheisen Högforsin ruukin työntekijöille. Alun perin alueen tyyppitaloissa oli kuusi asuntoa, mutta sittemmin niistä tehtiin yhden tai kahden perheen koteja.

Puolen kilometrin päässä Siitarin ja Järvisen kodista sijaitsee työläismuseon alue ja reilun kivenheiton päässä kulttuurikeskus Ala-Emali. Sen vanhoihin tehdasrakennuksiin on viime vuosina avattu joogasali, sauna, hotelli, ravintola, elokuvateatteri ja erilaisia putiikkeja.

- Se on elävöittänyt aluetta tosi paljon, Siitari kertoo.

Alun perin paritalossa on ollut kuusi pientä asuntoa. Sininen huone on Siitarin suosikkipaikka. "Tätä näkymää tulee ikävä. Join aina aamukahvit tämän ikkunan edessä ja katselin puutarhaa."

Lisäksi Fagerkullan kyläyhdistys järjestää pihakirppiksiä, talkoita ja avoimien ovien päiviä. Viime syksynä vietettiin kylän satavuotisjuhlia.

- Kun kaikilla on samanlaiset talot, naapureilta voi aina kysyä, että mitenkäs teillä on tämä homma hoidettu, Siitari kertoo.

Talojen suuret pihat tarjoavat kauniit puitteet myös spontaaneihin illanviettoihin. Siitarin ja Järvisen pihalla kasvaa alppiruusuja, marjapensaita, raparperia sekä omena-, luumu- ja kirsikkapuita.

- Aikoinaan täällä oli paljon omenankukkajuhlia. Joku ilmoitti, että nyt omenapuut kukkivat, tulkaa meidän pihallemme. Sittemmin ne ovat muuttuneet kirsikankukkajuhliksi tai juhliksi muuten vain.

Remontissa vaalittiin historiaa

Siitari ja Järvinen tekivät taloon perusteellisen remontin. Sähköjen vetämisen ja kylpyhuoneen rakentamisen lisäksi he uusivat pönttöuunit ja maalasivat seinät perinteitä kunnioittaen munatemperalla. Oikeita sävyjä etsittiin pitkään ja hartaasti.

Satavuotiaan talon ylläpito ja remontointi on vaatinut viitseliäisyyttä ja kiinnostusta. Kun museoviraston suojelema julkisivu viimeksi maalattiin, piti punamultaa keittää 120 litraa.

- Jos ei pysty itse tekemään mitään, kalliiksihan tällaisessa kodissa asuminen tulee. Käyttämämme materiaalit ovat olleet edullisia, mutta remontointiin on mennyt yhteensä varmaan neljä vuotta, Järvinen sanoo.

Järvinen löysi vanhojen pönttöuunien takaa paperilennokkeja, pelikortteja, leluja ja muita aarteita. "Paljon tämän talon historiaa on jo tallennettu. Haluamme, että se säilyy mahdollisimman pitkään", hän sanoo.

Sisustuskin on ollut pitkä projekti. Keittiön puiset kaapit löytyivät paikallisesta liikkeestä, joka myy käytettyjä rakennustarvikkeita. Keittiön ja ruokailutilan väliset pariovet taas ovat alun perin helsinkiläisestä Paavalin kirkosta.

Monet muutkin huonekalut ovat kirpputorilöytöjä, jotkut taas Siitarin isoäidin vanhoja.

- Osa huonekaluista on pakko jättää tänne tai lahjoittaa pois, koska ne eivät sovi uuden kotimme tyyliin.

Entinen naapurimme sanoi hyvin, että me emme omista näitä taloja. Nämä ovat vain meillä lainassa.

Siitari ja Järvinen ovat oppineet vuosien saatossa paljon perinnerakentamisesta. He eivät ole halunneet käyttää eristeenä muovia vaan ovat remontoineet hengittävillä materiaaleilla.

Historian vaaliminen on ollut Siitarille ja Järviselle tärkeää. Talon menneisyydestä on säilynyt paljon tietoa, ja he ovat halunneet olla mukana historian säilyttämisessä.

- Entinen naapurimme sanoi hyvin, että me emme omista näitä taloja. Nämä ovat vain meillä lainassa. Seuraavat saavat jatkaa siitä, mihin me jäimme, Siitari sanoo.

Etsitkö omaa kyläyhteisöäsi? OP Kodin myynnissä olevat omakotitalot löydät täältä