Miksi sähkön hinnan ennus­ta­minen on vaikeaa

Sähkön hinnat määräytyvät pohjoismaisella sähkömarkkinalla. Olen joskus verrannut hintojen kehityksen ennustamista sään tai ilmaston muuttumisen ennustamiseen - onhan sähkön tuotantokin varsin sääriippuvaista nykyään. Pitkällä aikavälillä tiettyjä isoja suuntauksia voi olla nähtävissä, mutta lyhyen aikavälin käänteet ovat arvoituksellisia ja itsessään lukuisten muuttuvien tekijöiden summa. Sääolosuhteiden lisäksi sähkön hintaan vaikuttavat myös muun muassa tuotannon ja siirron katkokset, päästöoikeuksien hinnat, polttoainehinnat sekä tarjonnan ja kysynnän tasapaino.

Hiljattain moni toimija on julkaissut ennusteitaan sähkön hintakehityksestä tulevaisuudessa. Itse suhtaudun näihin aina varauksella. Mielestäni asiaa voi parhaiten analysoida muutaman keskeisen kehityskulun kautta.

Tuulen ja auringon vuoristorata

Energiateollisuus ry:n Sähkövuosi 2023 -raportin mukaan Suomessa oli viime vuonna keskimäärin toiseksi halvimmat sähkön tukkuhinnat Euroopassa. Kuitenkin samaan aikaan keskustellaan aktiivisesti siitä, että Suomen sähkömarkkinalla spot-hintojen vaihtelu, jopa saman vuorokauden sisällä, on koko Euroopan kärkitasoa. Uusiutuvan energiantuotannon ja hintavaihteluiden korrelaatio on selvä, kuten oheinen kuvaaja esimerkkinä näyttää.

Lähde: Sähkövuosi 2023, Energiateollisuus ry

Energiatuotannon muutosvauhti kohti uusiutuvaa energiaa on ollut nopea, kun fossiilisista polttoaineista on haluttu päästä eroon mahdollisimman pian. Konkreettinen esimerkki muutoksesta on se, että Olkiluoto 3 -reaktorin valmistuttua Suomessa on ydinvoimatehoa lähes 4400 megawattia (MW) kun taas asennettua tuulivoimatehoa on jo miltei 7000 megawattia. Silti tuulivoimalla tuotettiin vain noin 18 % koko Suomen tarvitsemasta sähköstä.

Lisääntyvä sääriippuva sähköntuotanto asettaa myös erilaiset sähkönkäyttäjät uudenlaisten perustavanlaatuisten kysymysten äärelle. Olenko valmis ja pystynkö säätämään kulutustani vaihtelevan tuotannon mukaan? Voinko varastoida sähköä tai tuottaa sähköllä esimerkiksi vetyä varastoitavaksi edullisten tuntien aikana? Lopulta kulutuspuolen omilla joustoilla tulee lisääntyvässä hintavaihtelussa olemaan merkittävä vaikutus siihen, millaiseksi sähkön hankinnan kustannukset kokonaisuudessaan muodostuvat.

Ydinvoimalaa ei rakenneta päivässä

Isossa kuvassa jatkuvasta ja yhä voimakkaammasta sähkön hintavaihtelusta ei lopulta välttämättä hyödy juuri kukaan. Siksi Suomi ja muut Pohjoismaat tarvitsevat myös vakaata perusvoimaa ja erilaista säätövoimaa. Esimerkkejä näistä ovat muun muassa perinteinen ydinvoima tai pienydinvoima sekä pumppuvesivoima. On toki tärkeää huomioida, että hintavaihtelua nämä tuotantomuodot eivät poista, mutta pienentävät suhteellisesti tuotannon sääriippuvuutta.

Kun uuden tuulivoiman, ja etenkin aurinkovoiman, rakentaminen näyttäytyy verrattain "nopeana" prosessina, ydinvoiman osalta tilanne on hyvin erilainen. Perinteisten isojen ydinvoimaloiden rakennusprojektit ovat tunnetusti massiivisia ja kestoltaan varsin pitkiä. Pienten modulaaristen reaktorien (SMR) idea on tehdä niistä pienempiä, sarjavalmisteisia ja nopeammin rakennettavia, mutta käytännön operointi ja lupaprosessit niiden käyttöön ottamiseksi ovat vielä kysymysmerkkejä. Pohjoismaiden osalta onkin realistista olettaa, että uutta ydinvoimaa, muodossa tai toisessa, on saatavilla isossa mittakaavassa markkinoilla vasta 2030-luvun jälkimmäisellä puoliskolla.

Sähkömarkkinan raju hintavaihtelu asettaa myös osaltaan haasteen uuden perusvoiman ja säätövoiman rakentamiselle. Kuten missä tahansa teollisessa miljardiluokan hankkeessa, investoinnille pitää pystyä takaamaan tasainen tuotto ja takaisinmaksuaika. Nykyinen markkinamalli ei sitä välttämättä tee. Viime kädessä näissä investoinneissa on kyse isoista yhteiskunnallisista päätöksistä, joissa rakennetaan tasaista kapasiteettia turvaamaan kasvavaa sähkön kysyntää. Samalla kapasiteetilla pystytään myös tukemaan entisestään lisääntyvää uusiutuvaa energiantuotantoa.

Uuden teollisen kysynnän jännittävät vuodet

Viimeisimmässä päivitetyssä Fingridin arviossa Suomen sähkönkulutus tulisi kasvamaan vuoteen 2030 mennessä nykyisestä noin 80 terawattitunnista (TWh) jopa 130 terawattituntiin. Suurin kysynnän kasvu syntyisi eri teollisuuden aloilta ja datakeskuksista, mutta niin ikään merkittävästi myös vedyn tuotannosta ja lämmityksen sähköistyksen kautta.

Lähde: Sähkön tuotannon ja kulutuksen kehitysnäkymät, Fingridin ennuste Q1/2024, Fingrid Oyj

Kulutuksen kasvun arvioinnin vaikeutta lisää se, että se perustuu uusille hankkeille, joissa lopullinen investointipäätös voi olla vielä melko kaukanakin tulevaisuudessa. Nykyinen globaali taloudellinen ja poliittinen tilanne on luonut epävarmuutta investointiympäristöön, mikä osaltaan on jo hidastanut tiettyjä isoja hankkeita. Myös esimerkiksi vetytalouden regulaatio on vielä osin epävarmaa. Toisaalta, miljardi-investoinnit ovat ajaneet jopa muutoin varsin yhtenäiset EU-maat kilpailemaan toisiaan vastaan erilaisin tukimekanismein, puhumattakaan Atlantin takaa tulleista kannustimista.

Pitkällä aikavälillä sähkön hinnan ennustaminen riippuukin paljolti siitä, miten uusi teollinen kysyntä realisoituu Pohjoismaissa ja kuinka paljon tasaavaa sähköntuotantoa ehditään rakentaa tämän uuden kysynnän tueksi. Energia-alalla tätä nimitetään usein muna-kana-asetelmaksi, sillä lopulta kysyntä ja tarjonta ovat aina riippuvaisia toisistaan. Tietyt alueet Pohjoismaissa, kuten Suomi ja Pohjois-Ruotsi, ovat jo osoittautuneet kaikkein mielenkiintoisimmiksi alueiksi uusille energiaintensiivisille investoinneille, mikä näkyy jo osittain markkinahinnoittelussa.

Energiateollisuuden tilastojen mukaan sähkön kysyntä Suomessa on kuitenkin viimeisten vuosien aikana laskenut muun muassa yleisen taloudellisen tilanteen ja erilaisten energiatehokkuuteen liittyvien toimenpiteiden myötä. Yksikään massiivinen uutta kysyntää tuova teollinen hanke ei ole vielä realisoitunut. Tulevaisuudessa näemme onko puhdas, toimitusvarma ja kohtuuhintainen sähkö lopulta kilpailuetumme.

Pohjoismaat tarjoavat joka tapauksessa ihanteellisen sijainnin energiaintensiiviselle teollisuudelle ja palveluille. Kohtuuhintaisen sähkön lisäksi kantaverkot ovat maailman luotettavimpia ja meillä on tarjota runsaasti laadukkaita ja hyvillä sijainneilla olevia tontteja erilaisille teollisuudenaloille.

Public link

Please use the above public link if you want to share this noodl on another website.