Työmarkkinakeskusjärjestöt: Työ- ja osaamisperusteinen maahanmuutto on mahdollisuus, jota ei saa ohittaa

Työmarkkinakeskusjärjestöt: Työ- ja osaamisperusteinen maahanmuutto on mahdollisuus, jota ei saa ohittaa

Työ- ja osaamisperusteisen maahanmuuton avulla voidaan merkittävästi lisätä työikäisen väestön osuutta ja talouden kantokykyä. Viime vuosien hyvän kehityksen jatkuminen vaatii aktiivista maahanmuuttopolitiikkaa.

Työmarkkinakeskusjärjestöjen (EK, KT, Kirkon työmarkkinalaitos, SAK, Akava ja STTK) mielestä Suomi tarvitsee työ- ja osaamisperusteista maahanmuuttoa ja sen merkittävä lisääminen edellyttää määrätietoista puuttumista työntekijöiden hyväksikäyttöön, kuten esimerkiksi alipalkkaukseen.

Ennusteet osoittavat, että maahanmuutolla voidaan lisätä merkittävästi työikäisen väestön osuutta. Tämä kuitenkin tarkoittaa, että syntyvyyden vahvistumisen lisäksi myös työperusteisen maahanmuuton tulee olla jatkossa yhtä runsasta kuin se on ollut edellisinä vuosina.

Työmarkkinakeskusjärjestöt haluavat tuoda esiin huolensa siitä, että tämä ei nyt näytä olevan Suomen suunta.

Maahanmuuttopolitiikan on oltava reilua

Maahanmuuttopolitiikan on oltava tavoitteellista ja reilua. Suomessa on tehty oikeita maahanmuuttopolitiikkaan liittyviä päätöksiä esimerkiksi lupamenettelyn nopeuttamiseksi ja ennakoitavuuden parantamiseksi. Nykyisen hyvän kehityksen turvaaminen edellyttää aktiivisia ja myönteisiä päätöksiä työperäisen maahanmuuton edistämiseksi, ei toimia sen vaikeuttamiseksi.

Suomessa on panostettava kansainväliseen rekrytointiin ja sitouduttava sen vastuullisuuteen sekä syrjinnän ja rasismin poistamiseen. Samalla on kiirehdittävä hallitusohjelmassa olevia toimia työelämässä tapahtuvan hyväksikäytön rangaistavuuden lisäämiseksi. Kansainvälisen rekrytoinnin tulee kohdistua etenkin työvoimapulasta kärsiviin aloihin ja kasvualoihin.

Säädeltyihin ammatteihin pätevöitymistä pitää nopeuttaa

Esimerkiksi terveys- ja sosiaalialan sekä kasvatus- ja opetusalan ammatit ovat pääosin säädeltyjä, ja ne edellyttävät kielitaitoa. Pätevyyden edellyttämän tutkinnon tunnustamista ja ammatinharjoittamisoikeuden saamista tulisi sujuvoittaa ja ulkomailla hankitun osaamisen tunnistamista parantaa. Lisäksi kielikoulutuksen järjestämiseen tarvitaan valtakunnallinen malli ja rahoitusta.

Suomessa on otettava käyttöön pysyvät mallit pätevöitymiseen ja ulkomailla suoritetun tutkinnon täydentämiseen. Erityisen tärkeätä tämä on säännellyissä ammateissa työskenteleville.

Työyhteisöjen ja oppilaitosten valmiuksia ottaa vastaan ulkomaisia työntekijöitä ja oppilaita on edelleen tuettava ja parannettava. Se ei kuitenkaan riitä. Maahanmuuttajien osallisuutta suomalaiseen tasa-arvoiseen ja turvalliseen yhteiskuntaan on vahvistettava monialaisella ja poikkihallinnollisella yhteistyöllä. Mitään syrjiviä tai rasistisia toimia ei saa hyväksyä.

Työllisyysasteen kestävä nostaminen edellyttää, että työntekijät ja opiskelijat kiinnittyvät aidosti osaksi suomalaisia työmarkkinoita ja työyhteisöjä. Kaikille maahanmuuttajille on tarjottava laadukkaita työelämän neuvontapalveluja sekä tietoa Suomen työmarkkinoista ja työnteon ehdoista heidän omalla äidinkielellään, mutta myös laadukasta kielikoulutusta. Perheenjäsenten asettautumista ja puolison työllistymistä on tuettava.

Uusimmat ennusteet näyttävät, että Suomella on mahdollisuus pysyä kasvavana kansakuntana. Pidetään tästä kiinni.

Keskusjärjestöjen maahanmuuttoaiheinen väestöpoliittinenseminaari keskiviikkona 20.11. Helsingissä Pikku Finlandiassa klo 14.00-15.30.

Allekirjoittajat:

Jyri Häkämies, Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Markku Jalonen, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT

Anna Kaarina Piepponen, Kirkon työmarkkinalaitos

Jarkko Eloranta, Suomen Ammattijärjestöjen Keskusliitto SAK

Maria Löfgren, Akava ry

Antti Palola, STTK ry

Public link

Please use the above public link if you want to share this noodl on another website.