Juttu on julkaistu Yliopisto-lehdessä 5/2024.

Aluksi professori Johanna Mappes kumppaneineen opetti sinitiaiset nokkimaan paperiperhosia. Linnut saivat perhosten kyydistä palkaksi herkkupalan - ensin vaivatta ja myöhemmin pikku ponnistelulla.

Parissa päivässä ne olivat valmiita opetuksen seuraavaan vaiheeseen eli napsimaan virtuaaliperhosia jättinäytöltä, herkkupalkkaa vastaan, totta kai.

- Linnut tosin ovat niin innoissaan videopelistä, etteivät aina malta hakea palkkiota, Mappes kertoo.

- Sinitiaiset ovat kivoja työkavereita, fiksuja ja mukautuvia, kunhan niille järjestää rauhalliset olot eikä anna ristiriitaisia viestejä, professori kiittää yhteistyökumppaneitaan.

Hänelle on tärkeää, että linnut voivat tutkimusta hetken palveltuaan jatkaa omaa elämäänsä tyytyväisinä ja hyvissä voimin.

Kun tutkijat rakensivat Lammin tutkimusasemalle lintujen "peliluolan", näytön resoluution säätämisessä ja virtuaalimaailmojen koodaamisessa auttoi se, että sinitiaisen näköaistista tiedettiin jo entuudestaan paljon.

- Sinitiainen on näkötutkijoiden mallilaji.

Tämä sisältö haetaan osoitteesta www.youtube.com. Sisällön näyttäminen vaatii evästeiden hyväksymisen. Voit muuttaa evästeasetuksiasi Evästeiden hallinta -linkin kautta. Löydät saman linkin myös sivuston alaosan alatunnisteesta. Jos sisältö ei ilmesty näkyviin automaattisesti evästeiden hyväksymisen jälkeen, päivitä sivu.

Perhonen pelaa punaisella värillä aikaa

Eri linnut ovat olleet mukana Mappesin tutkimuksissa vuosikymmeniä. Tällä kertaa ryhmän tutkimuskysymykset koskivat perhosten välkevärejä. Miksi vaikkapa ritariyökkösellä on räiskyvän punaiset alasiivet, vaikka se ruskeankirjavana muuten sulautuu taustaansa mestarillisesti?

- Yksi hypoteesi on ollut, että lentoon lähtiessä esiin tuleva kirkas väri pelästyttäisi pedot.

Tinttitutkimus kertoo kuitenkin muuta, Mappes sanoo. Kirkasvärisen perhosen perään lähtenyt lintu näyttää hukkaavan saaliin näköpiiristään, kun se äkkiä taas laskeutuu ja vetäytyy suojavärinsä turviin. Punainen väri on perhosen keino hämmentää vihollinen, pelata aikaa.

Suojavärit ovat Mappesin pitkäaikainen kiinnostuksen kohde: kuinka niillä huijataan, piiloudutaan, matkitaan, naamioidutaan ja varoitetaan.

Lintujen peliluolaa ei silti rakennettu vain välkeväritutkimusta varten. Tällä hetkellä ekologit selvittelevät siellä tuulivoimalan läheisyyteen joutuvien tiaisten reaktioita. Saisiko jokin varoittava kuvio tai väri tuulimyllyn lavassa ne väistämään myllyä? Lintukuolemia voisi kenties vähentää.

Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.

Uutiskirje

Kuka?

Ekologi, evoluutiobiologi, professori Johanna Mappes.

Missä?

Lammin biologisella asemalla.

Mitä?

Tutkii perhosten suojavärejä apunaan sinitiaiset.