Vararehtori Kai Nordlund: 'Korkeakoulujen tulee kannustaa nuoria EU-urille'

Vararehtori Kai Nordlund: "Korkeakoulujen tulee kannustaa nuoria EU-urille"

Suomalaisia tarvitaan lisää EU:n virkamieskuntaan. Sen takia opiskelijoiden tulee saada riittävästi tietoa EU-uramahdollisuuksista, työn luonteesta, hakuprosesseista ja siitä, miten rakentaa uraa EU:n palveluksessa, Helsingin yliopiston vararehtori Kai Nordlund kirjoittaa.

Mielipidekirjoitus on julkaistu Suomen Kuvalehdessä 30.5.2024.

Suomalaiset ovat aliedustettuina EU:n virkamieskunnassa. Tämä herättää perustellusti huolta paitsi maamme näkyvyydestä myös vaikutusvallasta unionin sisällä. Ongelman ytimessä on, että suomalaisten hakijoiden määrä on liian pieni ja menestys EU:n virkakilpailuissa on heikkoa.

Lisähaasteita entisestäänkin vaikeaan tilanteeseen on tuloillaan, kun nykyiset suomalaiset alkavat eläköityä EU-uriltaan. Suomalaisten määrä pitäisi seitsenkertaistaa nykyisestä, jotta Suomen määrä EU-viroissa säilyisi edes nykytasolla tulevina vuosina. Työnsarkaa siis riittää, ja siinä työssä korkeakouluilla on ainutlaatuinen rooli.

Korkeakoulut ovat luontevia paikkoja tarjota nuorillemme kielikoulutusta, EU-asioi­den osaamista ja verkostoitumisen mahdollisuuksia. Myös uraneuvontapalvelujen vahvistaminen on keskeistä. Opiskelijoiden tulee saada riittävästi tietoa EU-uramahdollisuuksista, työn luonteesta, hakuprosesseista ja siitä, miten rakentaa uraa EU:n palveluksessa.

EU-uriin liittyy paljon myyttejä ja vääristyneitä mielikuvia. Tämä kävi ilmi myös Helsingin yliopiston ja valtioneuvoston kanslian järjestämässä huhtikuisessa EU-uratilaisuudessa. Byrokraattisuuteen, kielitaitovaatimuksiin, työkulttuurin vaativuuteen ja Brysselin loputtomaan sateisuuteen liittyviä vääriä käsityksiä oiottiin ääriään myöten täydessä luentosalissa eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutzin ja Brysselissä uraa tekevien suomalaisten toimesta.

EU-instituutiot ovat vahvasti kansainvälisiä ja monikulttuurisia yhteisöjä, joissa ihmisiä yhdistää halu rakentaa yhteistä suvaitsevaa ja hyvin menestyvää Eurooppaa. Työympäristö ja merkitykselliset tehtävät taatusti kiinnostaisivat monia, kun vain tietoa mahdollisuuksista saadaan kantautumaan laajemmalle.

Lähivuosina valmistuvien nuorten katseet saattavat alkaa kääntymään kohti EU:n virastoja, mikäli Suomen julkiseen hallintoon kohdistettavat leikkaukset vähentävät mahdollisuuksia työllistyä kotimaan ministeriöihin ja virastoihin.

Pilotoimme parhaillaan Helsingin yliopistossa "Valtsikasta Eurooppaan" -työelämäprojektia. Kurssilla perehdytään Euroopan unionin toimielimiin, niissä tehtävään työhön sekä EU-toimielinten tarjoamiin ura- ja työmahdollisuuksiin.

Kurssin aikana opiskelijat muun muassa ratkovat EU:ssa eri tehtävissä toimivien alumniemme laatimia konkreettisia tehtäviä. Tarkoituksena on antaa esimakua EU-instituutioissa tehtävästä työstä. Kurssiin sisältyy myös vierailu Brysselin instituutioissa.

Vaikka kurssia pilotoidaan valtiotieteellisessä tiedekunnassa, tarvitsee EU monipuolisesti eri alojen osaajia. Kurssin konseptia voidaan lähivuosina laajentaa pilotin pohjalta muillekin tieteenaloille. Tämä monipuolistaisi EU-urille suuntautuvien opiskelijoiden kohderyhmää.

Myös opiskelijoiden kannustaminen vaihtojaksoille osana opintoja voi madaltaa valmistumisen jälkeistä kynnystä EU-urille hakeutumiseen. Teemme Helsingin yliopistossa töitä sen eteen, että vaihto-opintojen määrä saataisiin pitkän alhon jälkeen taas nousuun.

Mahdollisuudet korkeakoulujen näkyvämpään rooliin suomalaisten kannustamisessa EU-urille ovat monipuoliset, mutta resurssit ovat nykyisellään rajalliset. Maamme hallitus on tunnistanut dilemman, ja yhteistyömme asian korjaamiseksi toivottavasti tiivistyy tulevaisuudessa.